Lyhyet
Sari Essayah: ”Emme ole koskaan sitoutuneet vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen”
Long Playn vaalitentissä kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah arvostelee hallituksen sotepäätöksiä ja luennoi Euroopan aatehistoriasta.
Kristillisdemokraatit on ainoa puolue (Liike nytiä ja VKK:ta lukuun ottamatta), jolla ei ole eduskuntaryhmässä ainuttakaan alle 40-vuotiasta naista tai miestä. Kun katselin ehdokaslistojanne, sielläkään ei näkynyt niin suurta määrää nuoria ehdokkaita. Mitä tämä tarkoittaa puolueen tulevaisuudelle?
Eduskuntavaalit eivät ole millekään puolueelle ne vaalit, joissa erityisesti profiloidutaan hyvin nuorella ehdokaskunnalla. Kynnys on korkeampi, jos ajatellaan ihan taloudellisia satsauksia, joita vaaleihin liittyy. Se on tietysti valitettavaa. Yhteinen haaste kaikille puolueille on se, että tänä päivänä nuoria on ylipäätänsä vaikeampi saada mukaan politiikkaan.
Ruotsissa kristillisdemokraattien johdossa on Ebba Busch, joka on tunnettu nuoren naisen perhe-elämää esittelevästä sosiaalisen median tilistään. Teidän äänestäjäkuntanne on vaalitutkimusten mukaan aika iäkästä. Mitä kannustimia nuorilla on äänestää teitä?
Kyllä, Ebban tunnen varsin hyvin ja Ebba kävi tässä ennen joulua tsemppaamassa meitä vaaleihin.
No, mitä oppeja otitte häneltä?
Ihan ne perinteiset kristillisdemokraattiset arvot ovat siellä Ruotsissakin politiikan teon ytimessä, esimerkiksi perhepolitiikka. Hän on paljon nostanut esille lapsiperheiden haasteita ja asioita ruotsalaisessa yhteiskunnassa.
Maallistuminen yltyy ja te olette kristinuskoon sidoksissa oleva puolue. Vain 65 prosenttia suomalaisista kuuluu enää kirkkoon. Huolestuttaako tämä teitä puolueen kannatuksen näkökulmasta?
Kristillisdemokraatit on poliittinen aate, joka on toisen maailmansodan jälkeen ollut, voisi sanoa, Eurooppaa ehkä eniten muovannein aate. Sodan jälkeen toinen puoli Eurooppaa kallistui sosialismiin ja kommunismiin ja toinen puoli markkinaliberalistiseen ajatukseen. Kristillisdemokratia on ollut kolmas tie. (– – ) Pohjoismaisessa kontekstissa kristillisdemokratia ei ole ollut välttämättä niin vahva, koska meillä täällä on ollut keskustaoikeistolaisessa kentässä niin sanotusti enemmän tunkua…
Huomaan, että että ihan vastaa kysymykseen. Huolestuttaako tämä?
...mutta on hyvä muistaa, että aika monilla suomalaisilla puolueilla perusta on kuitenkin hyvin pitkälti näissä samoissa arvoissa. Monissa puolueissa on lähdetty loittonemaan omasta arvopohjasta. Ajatellaan vaikka kokoomusta 1950-luvulla. Silloin puhuttiin, että ”koti, uskonto, isänmaa” oli sen arvokolmio. Jos ajatellaan kristillisdemokraatteja, meillä jokaisen ihmisarvo pohjautuu kristilliseen ihmiskuvaan, ja perhe on yhteiskunnan perusyksikkönä. Sitten on sosiaalinen markkinatalous ja läheisyysperiaate…
Selvä juttu. Seuraavaan kysymykseen…
Yritän vain selittää, että eurooppalaisessa kontekstissa kristillisdemokratia on siis iso aate ja se on ollut Eurooppaa ehkä eniten muovaava aate…
Nyt keskeytän. Olette allekirjoittanut kaksi kansalaisaloitetta. Toinen koski hoitohenkilökunnan oikeutta kieltäytyä aborttitoimenpiteestä ja toinen oli aloite, jolla hylättäisiin sukupuolineutraali avioliittolaki. Oletteko edelleen näiden kantojen takana ja jos, miksi?
Kyllä, olen edelleen näiden kannalla. Kaikissa muissa Länsi-Euroopan maissa paitsi Suomessa, Ruotsissa ja Tsekin tasavallassa hoitohenkilökunnalla on omantunnonvapaus, joka koskee raskaudenkeskeytyksiä. Yleisesti ajatellaan, että ihmisen vakaumuksen kunnioittaminen on peruslähtökohta. Silloin ihmistä ei voi pakottaa toimimaan vakaumuksensa vastaisesti. Nyt Suomessa on voimassa sukupuolineutraali avioliittolaki, mutta pidämme ehdottomasti kiinni uskonnonvapauden perusteella siitä, että jokainen kirkkokunta saa itse päättää ketä vihkii. Esimerkiksi tietyissä kirkkokunnissa avioliitto määritellään sakramentiksi. On uskonnonvapauden rikkomista, jos valtiovalta puuttuu siihen, millä tavalla kirkkokunnat määrittelevät avioliittokäsityskensä.
Jos kysyisi tavallisilta kaduntallaajilta, mitä kristillisdemokraatit tuo mieleen, vastaus olisi todennäköisesti Päivi Räsänen ja abortti. Onko tämä ollut strategianne vai onko tässä vain päässyt käymään näin?
Suomalaisessa yhteiskunnassa ehkä pyritään tyypittämään puolueita. Monesti jos kysytään, että mitä tulee mieleen kokoomuksesta, niin se on yleensä verot.
Tai mitä tulee mieleen demareista. No se on sitten ay-liike. Tai keskustasta, niin ehkä ei tänä päivänä niin paljon, mutta aiemmin maaseutu, maanviljelys. Tai perussuomalaiset – maahanmuutto. Kyllähän me tyypitämme puolueita tahtomattakin.
Voisitteko olla perussuomalaisten kanssa samassa hallituksessa?
KD ei ole lähtenyt koskaan ennen vaaleja kertomaan, kenen kanssa ei olla hallitusyhteistyössä. Olen vähän ihmeissäni seurannut tätä keskustelua. Mielestäni ensin pitää käydä vaalit ja antaa kansalaisten kertoa, kenelle he antavat luottamuksenssa.
Onko mitään tilannetta, jossa puolueenne ei tarttuisi mahdollisuuteen päästä hallitukseen?
No, jos hallitusohjelma ei vastaa meidän tavoitteitamme.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan taloutta pitäisi ensi hallituskaudella tasapainottaa paljon, kuusi miljardia euroa. Mitä ajattelette arviosta?
Se on oikea. KD on sitoutunut tasapainottamaan kahden hallituskauden aikana yhdeksän miljardia. Tuemme Julkisen talouden arviointineuvoston mallia 0,4–0,6 prosentin BKT:sta per vuosi, joka on nyt reilu miljardi vuodessa ja johtaa samaan lopputulemaan kuin VM:n malli, joka on etupainotteisempi.
Kumpaa pitää painottaa, leikkauksia vai veronkorotuksia?
Molempia tarvitaan ja niiden lisäksi vielä kasvua. Meille poliitikoille olisi tietysti aina mieluisinta puhua kasvusta. Olisi tietenkin hienoa, että pystyisimme taittamaan ongelman 80 prosentin työllisyystavoitteella, jota muun muassa demaritkin esittävät, ja kahden prosentin kasvulla, mutta se ei valitettavasti enää riitä. Tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia ja ihan selkeitä leikkauksia ja sopeuttamista.
Mistä pitää leikata?
Tällä hetkellä sosiaaliturvan menot, esimerkiksi asumistuen kohdalla, ovat noin pari miljardia. Se on aivan käsittämättömän suuri, tämmöinen osittain aluepoliittinen tuki, joka hyvin pitkälti painottuu kasvukeskuksiin ja erityisesti Etelä-Suomeen. Siihen pitäisi palauttaa varallisuusehto. Tällä hetkellä omaisuus ei vaikuta siihen, saako yleistä asumistukea. Lisäksi mukaan tulisi ottaa neliörajoitukset, jotka olivat ennen 2015 vuotta olevissa asumistukijärjestelyissä. Opiskelijoiden asumistuki pitäisi palauttaa siihen, mikä se oli aiemmin. Näistä yhteensä tulee noin 250 miljoonan euron säästö.
Toinen iso asia on ansiosidonnainen. Ansiosidonnainen tulee ulottaa kaikille, myöskin niille, jotka tällä hetkellä työskentelevät epätyypillisissä työsuhteissa. Lisäksi on tärkeää, että ansiosidonnainen porrastetaan. Siitä tulee valtiolle noin 148 miljoonaa euroa.
Tässä on satoja miljoonia. Sitten vielä muutama miljardi. Mistä ne saadaan?
Viime syksyn vaihteohtobudjetissamme halusimme ottaa puoli miljardia vähemmän velkaa kuin hallitus, ja lähdemme siitä, että kaksi miljardia saadaan lisää tuloja ja tai leikataan menoja.
Ja sitten tulevat vielä veronkorotukset. Painotamme erityisesti haittaveron korotuksia. Kiristyksiä ei tehdä ansiotuloverotukseen eikä yritysten verotukseen. Realistista on, että pelkästään haittaveron korotuksilla päästäisiin taloudessa tasapainoon.
Asemoitteko puolueena itsenne ilmastopolitiikassa kunnianhimoisemmaksi kuin perussuomalaiset?
Näin me olemme nähneet. Olemme sitoutuneet Sipilän hallituskauden tavoitteeseen olla hiilineutraali 2040-luvulla, taisi olla itse asiassa 2045 jossakin niissä papereissa. Tämä hallitus on kiristänyt sitä vuoteen 2035. Pidämme sitä liian kireänä tässä tilanteessa. Nyt tietysti, kun vaalitenteissä kysytään, että oletteko sitoutuneet vuoteen 2035, niin se on vähän harhaanjohtava tilanne, koska emme ole koskaan sitoutuneet vuoteen 2035, vaan kaikki puolueet sitoutuivat 2040-lukuun.
Helsingin Sanomien tentissä luontokadosta ja ilmastosta sanoitte, että puolueenne on sitoutunut vuoden 2035 hiilinautraaliustavoitteeseen. Oletteko oikeasti sitoutuneet vain vuoden 2045 tavoitteeseen?
Kyllä, siihen yhteiseen 2040-lukuun.
Hesarin tentin vetäjät viittasivat kuitenkin vuoden 2035 tavoitteeseen. Koetteko, että olette harhaanjohtavasti nyt puhuneet kunnianhimoisemmasta ilmastopolitiikasta kuin mitä oikeasti ajatte?
Se oli väärin viitattu, koska siihenhän me emme ole koskaan puolueena sitoutuneet.
Olette ehdottaneet 350 euron kuukausittaista ”taaperobonusta”, joka kannustaa pysymään lapsen kanssa kotona. Muutenkin ajatte politiikkaa, jossa toivotaan että lapset pysyisivät ennemmin kotona kuin päivähoidossa…
Ei pidä paikkaansa. Jälleen toimittajalla kotiläksyt tekemättä. Eli mehän olemme ajaneet sellaista perhepolitiikkaa, jossa perheellä on valinnanvapaus.
Ettekö te vastustaneet esimerkiksi tätä 6 + 6 + 6 -mallia, jossa perhe voi valita, miten hoitokuukaudet jaetaan vanhempien kesken?
Niin, koska se vie perheen valinnanvapauden. Jos valtiovalta kertoo, että kuka siellä kotona on ja kuka ei, niin sehän vie perheen valinnanvapauden. Tällä hetkellähän alle kolmivuotiaan hoitoa kodin ulkopuolella tuetaan yli kolminkertaisella summalla verrattuna siihen, että hoidetaan kotona. Perhevapaiden kustannukset pitäisi jakaa tasapuolisemmin. Me olemme esittäneet, niin sanottua Ruotsin mallia, jolloin hoito olisi vakuutusperusteinen.Kaikki työnantajat osallistuvat, jolloin nuoria naisia ei syrjittäisi työelämässä, kun ajatellaan, että ’no, kohta se jää perhevapaalle’. Kun kustannukset jaettaisiin kaikkien työnantajien kesken, se parantaisi nuorten naisten työmarkkina-asemaa.
Tutkimukset osoittavat, että päivähoito tasa-arvoistaa esimerkiksi niitä lapsia, joiden perheet ovat heikossa asemassa. Onko riski, että tämä kannustaa ihmisiä pitämään lapsia kotona silloinkin, kun päivähoito olisi lapsen etu?
Olemme esittäneet, että kaksivuotinen esiopetus tulisi varhaiskasvatuksen sisälle maksuttomaksi ja olisi vapaaehtoinen. Kouluvalmiuksien ja ylipäänsä ryhmässä toimimisen valmiuksia tulee ehdottomasti parantaa lasten kohdalla ja antaa mahdollisuus siihen esiopetuksen kautta. Mutta alle kolmevuotiaiden kohdalla meidän mielestä perheiden valinnanvapaus on tärkeää, ja sosiaalinen syyhän on koko ajan mahdollisuus päivähoitoon silloin, kun se on lapsen etu.
Vanhukset eivät pääse monissa palvelutaloissa välttämättä ulkoilemaan lainkaan ja hoitajat uupuvat kiireisessä työssä. Miten paljon rahaa olisitte valmis lisäämään, jotta ongelma ratkeaisi?
Toisin kuin hallitus, joka vitkutteli viimeiseen lisäbudjettiin saakka, me olemme jo kahtena tai kolmena vuotena esittäneet puolta miljardia terveydenhuoltoon niin, että se sisältää myöskin vanhusten hoivan kuntoon laittamisen.
Tämä hallitus on tehnyt aika paljon asioita niin, että kun tulee joku haaste, lakikirjaan ensin kirjoitetaan parin tunnin työnä – kuten ministeri Krista Kiuru sanoo – jokin uusi kriteeri tai mitoitus. Näin tehdään ilman, että on huolehdittu siitä, että meillä on riittävästi henkilöstöresursseja tai ylipäänsä osoitettu tarpeeksi rahaa ihmisten palkkaamiseen. KD on tuonut koko ajan esiin, että emme voi lähteä tyvestä puuhun, vaan on katsottava ensin, että meillä on ihmiset työhön. Monilla hyvinvointialueilla teimme nyt aloitteen moduulikoulutuksesta, jossa voidaan kouluttaa sotealan koulutuksen saaneita ihmisiä, jotka työskentelevät nykyisin ihan muissa tehtävissä. Tarvitsemme päivityskoulutuksen, jotta he uskaltavat palata terveysasemalle.
Jos pääsisitte hallitukseen, ottaisitteko soteministerinä tämän asian sitten haltuun?
Jos kansa siihen mandaatin antaa, se ei olisi ollenkaan epämieluisa salkku. Olen aina ihmetellyt, että meillä edelleenkin on keskustelua, että soteasiat ovat vähän kukkahattutätien touhua. Se on 25 prosenttia meidän budjetistamme. Meidän valtiontaloutemme joko seisoo tai kaatuu sotebudjetin mukana. Se on aivan ytimessä. Se, että me ostetaan silloin tällöin hävittäjiä kymmenellä miljardilla on pikkurahaa verrattuna siihen, että pistämme joka ikisessä budjetissa 22 miljardia sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Tämä juttu oli kolmas osa Long Playn vaalitenttisarjaa, jossa haastatellaan eduskuntapuolueiden puheenjohtajia. Long Playn vaalitenttiin osallistuivat Annika Saarikko (kesk.), Riikka Purra (ps.), Maria Ohisalo (vihr.), Li Andersson (vas.), Anna-Maja Henriksson (r.) ja Sari Essayah (kd.). Tentistä kieltäytyivät Sanna Marin (sd.) ja Petteri Orpo (kok.). Harry Harkimo (liik.) ei vastannut haastattelupyyntöön.
Lue kaikki haastattelut:
Anna-Maja Henriksson: ”En lyö lukkoon eksaktia miljardimäärää”
https://www.longplay.fi/lyhyet/anna-maja-henriksson-en-lyo-lukkoon-eksa…
Maria Ohisalo: ”Olisin toivonut muilta puolueilta vahvempaa tukea”
https://www.longplay.fi/lyhyet/maria-ohisalo-olisin-toivonut-muilta-puo…
Sari Essayah: ”Emme ole koskaan sitoutuneet vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen”
https://www.longplay.fi/lyhyet/sari-essayah-emme-ole-koskaan-sitoutunee…
Li Andersson: ”Taloustieteilijät eivät ole kovin suuria kokemusasiantuntijoita”
https://www.longplay.fi/lyhyet/li-andersson-taloustieteilijat-eivat-ole…
Riikka Purra: ”En missään nimessä koe olevani rasisti”
https://www.longplay.fi/lyhyet/riikka-purra-en-missaan-nimessa-koe-olev…
Annika Saarikko: ”Vihreillä ei ole oikeutta määritellä oikeaa vihreyttä”
https://www.longplay.fi/lyhyet/annika-saarikko-vihreilla-ei-ole-oikeutt…
