Lyhyet
Riikka Purra: ”En missään nimessä koe olevani rasisti!”
Long Playn vaalitentissä perussuomalaisten Riikka Purra ehdottaa ympäristöministeriön lakkauttamista ja sosiaaliturvan poistamista ulkomaalaisilta.
On selvää, että seuraavan hallituksen pitää tehdä sekä leikkauksia että nostaa veroja. Mistä perussuomalaisten mielestä pitää leikata?
Ensimmäiset sopeutukset tekisimme suomalaisten kannalta toissijaisiin kohteisiin, esimerkiksi kehitysapuun ja maahanmuuttoon. Näistä yhdelle kaudelle saatavat välittömät säästöt ovat miljardin euron kieppeillä. Vaihtoehtobudjetissamme meillä on lukuisia muita kohteita, joista voidaan saada joitakin satoja miljoonia per kohde. Sen lisäksi hallitukselta vaaditaan sellaisia lainsäädäntömuutoksia – kutsutaanpa niitä rakenteellisiksi uudistuksiksi tai joksikin muuksi –, jotka mahdollistavat sen, että tulevaisuudessa julkiset menot, jos eivät nyt suoraan vähene, niin ainakin kääntyvät järkevämmälle tasolle.
Miten kehitysavun ja maahanmuuton kohdalla saadaan aikaan miljardin euron säästöt? Kehitysyhteistyöhön käytetään nykyisin hieman yli miljardi euroa vuodessa. Lopetettaisiinko se kokonaan?
Osa meidän kehitysyhteistyön määrärahoista on sidottu pidempiin sopimuksiin, joita ei käytännössä ole mahdollista katkoa kesken. Tai on toki, mutta se ei ole yksinkertaista. Esitämme välittömiä leikkauksia sellaisiin sopimuksiin, jotka on mahdollista purkaa. Ja vastaavasti myös maahanmuuton välittömiin kustannuksiin liittyviin kuluihin, kuten vastaanottoon ja kotouttamiseen. Mutta sen sijaan ne maahanmuuton suuret kustannukset, jotka menevät muille momenteille, esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoon, niin niihin ei ole mahdollista esittää vaihtoehtobudjetin sisällä suoria leikkauksia. Mutta perussuomalaisella linjalla niitä luonnollisesti syntyy, kun maahanmuuttoa kiristetään. Lähdemme myös siitä, että velaksi Suomen ei pitäisi antaa kehitysapua lainkaan, vaan ainoastaan ylijäämästä.
Entä jos ylijäämää ei tule?
Sitten sitä ei anneta.
Moni perussuomalainen poliitikko on pitkään puhunut siitä, että apua kannattaisi suunnata paikan päälle sen sijaan, että ihmiset lähtevät Eurooppaan ja heitä autetaan täällä. Eikö kehitysyhteistyö ole nimenomaan avun suuntaamista paikan päälle?
Ei se toimi. Voidaan sanoa, että rahat ovat menneet aika tavalla kankkulan kaivoon.
Anna esimerkkejä.
Esimerkkejä? Onko Afrikka kehittynyt, vaikka sinne laitetaan miljardeja joka vuosi?
Ei. Itse asiassa esimerkiksi demokraattisten maiden lukumäärä maailmassa on vähentynyt. Toki yleisesti lapsikuolleisuuden väheneminen on hyvä saavutus, mutta en ole aivan varma, että sitä on kehitysavulla saatu aikaiseksi. Vastaavasti viime aikoina on ollut useampikin uutinen siitä, että Suomen kehitysapuhankkeiden rahoitus on mennyt korruptioon tai johtajien palkkoihin tai jonnekin muualle.
Kuinka laajana ongelmana pidätte korruptiota kehitysyhteistyössä? Onko se systemaattista?
Selvästi näyttää olevan hyvin systemaattista. Jos palataan alkuperäiseen kysymykseen lähialueella auttamisesta, niin mehän teemme sitä juuri Ukrainaan kanssa. Tarjoamme tilapäistä suojelua kymmenille tuhansille ukrainalaisille. Juuri näin kuuluu toimia. Kyse on Euroopan maasta. Se on meidän lähellä. Sen sijaan taloudellisten resurssien epätasa-arvoiseen jakautumiseen maailmaassa, mikä on siirtolaisuuden pääsy, voimme valitettavasti vaikuttaa hyvin rajallisesti sillä, että teemme jonkinlaisia hankkeita kehitysyhteistyössä.
Kysyn vielä korruptiosta kehitysyhteistyöhankkeissa. Ulkoministeriö itse sanoo, että valvontaa on tiukkaa. Heidän mukaan väärinkäyttötapauksia paljastuu joitakin kymmeniä vuodessa, ja takaisinperintää on tehty noin satatuhatta euroa vuodessa. Tämä summa on 0,000123 prosenttia valtion menoista eli yhden promillen tuhannesosa. Kuinka suuresta ongelmasta siis on kyse?
Kehitysapu ei ole vaikuttavaa. Se ei saa aikaiseksi sitä, mitä sen väitetään saavan.
Kysyin väärinkäytöksistä.
Toimittaja juuri luki sieltä. Hänellä on varmasti yksittäiset ulkoministeriön luvut paremmin hallussa. Jos katsotaan tätä kokonaisuutta…
Kun sanot, että korruptio vaikuttaa olevan systemaattista, niin mihin tämä väite perustuu?
Jos kyseessä on suomalaisten veronmaksajien raha, ei siitä pitäisi mennä yhtään korruptatiivisiin kohteisiin. En oikein ymmärrä tätä argumentin perusrakennetta. Ulkoministeriön luvut pitävät Suomen osalta varmasti paikkansa. Mutta tässä on isot byrokraattiset hallinnolliset rakenteet, jotka liittyvät meidän kehitysapujärjestelmään. Siellä on tiettyjä painopisteitä, esimerkiksi tällä hetkellä erilaiset ilmastopoliittiset seikat. Mikäli se ei tuota sitä hyvinvointia, vaurautta, onnellisuutta, jonka sen väitetään tuottavan, niin silloin se ei ole vaikuttavaa.
Perussuomalaiset esittävät sosiaaliturvan muuttamista kansalaisuusperusteiseksi eli sitä, että sosiaaliturvaan olisivat oikeutettuja vain Suomen kansalaiset. Tällainen muutos vaatisi perustuslain muuttamista ja se on myös ristiriidassa kansainvälisten sopimusten kanssa. Kuinka realistinen ehdotuksenne on?
Se on meidän pitkän tähtäimen tavoite. Kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva pitää nähdä päätepisteenä ja asiana, josta me haluamme keskustella. Se koskee erityisesti EU:n ulkopuolisia maita.
Jos ajatellaan, että sellainen malli tulisi voimaan, niin millä Suomeen saapuvan turvapaikan hakijan pitäisi sitten elää?
Kyse on siitä, että jos ihminen jää maahan eikä enää ole turvapaikanhakija. Turvapaikanhakijoiden sosiaaliturvaa säätelee tosiaan esimerkiksi Geneven pakolaissopimus. Meillä on kansallista liikkumavaraa tietyissä asioissa, mutta jos me olemme pakolaissopimuksen jäseniä, niin silloin se tietenkin määrittää tältä puolelta.
Mutta esimerkiksi turvapaikanhakijan saamat palvelut ja etuudet, ne mitä Suomi kustantaa, niin eivät ne ole minkään kansainvälisen sopimuksen vaatimuksia. Kyllä niiden tasosta on ihan kansallisesti päätetty.
Ovatko ne nykyisin liian kovalla tasolla?
Kyllä, ehdottomasti. Pitäisi ottaa mallia erityisesti Tanskasta.
Entä turvapaikanhakijoiden työnteko? Nythän työoikeus tulee kolmen tai kuuden kuukauden kuluttua turvapaikkahakemuksen jättämisen jälkeen. Olisitteko valmiit siihen, että se tulisi heti?
Se on oikeastaan ihan sama, missä vaiheessa se tulee, kun varsinaista työllisyyden kasvua ei siellä kuitenkaan näy. On tietenkin kannatettava ajatus, että kaikkien Suomessa oleskelevien työkykyisten pitäisi käydä töissä, mutta ei se tässä tapauksessa ole kauhean relevantti asia.
Etkö usko, että turvapaikanhakijat voisivat työllistyä?
Datan puolesta näyttää olevan aika heikkoa. Eivätkä pelkästään turvapaikanhakijat, vaan myös turvapaikan saaneet.
Mennään muihin asioihin. Olette sanoneet, että perussuomalaiset eivät leikkaa hyvinvointialoilta eikä kuntien valtionosuuksien rahoituksesta.
Valtionosuudet liittyvät siihen, minkälaisia tehtäviä esimerkiksi kunnilla on. Kuntien tehtävät ovat 1990-luvulta lähtien koko ajan paisuneet. Niitä on tälläkin kaudella merkittävästi lisätty. Toki suurin osa niistä kuuluu sote-sektorille, ja ne on sittemmin siirretty hyvinvointialueille. Nyt kuntien suurimmat tehtäväkentät liittyvät esimerkiksi maankäyttöön, jonkinlaiseen ympäristöhallintoon, kaavoitukseen… näille sektoreille. Aika monta hallitusta on lähtenyt siitä, että kuntien tehtäviä – nyt voidaan puhua kunnista ja alueista yhdessä– pitäisi kyetä vähentämään, ei lisäämään. Arviomme mukaan tämä menojen ja tulojen epätasapainoa ei korjata millään muulla kuin sillä, että niitä lakisääteistä tehtäviä karsitaan.
Mistä lakisääteistä tehtävistä kunnat voivat karsia?
Esimerkiksi niistä, joita on jatkuvasti lisätty.
Mitä ne ovat?
Sen lisäksi lakisääteisten tehtävien päälle tulee ei-lakisääteisiä tehtäviä..
Puhutaan nyt lakisääteistä, koska ne ovat rahallisesti paljon isompi osuus. Mistä voidaan karsia? Kun kunnanjohtajilta kysytään, he sanovat, että ei mistään, koska lakisääteisten tehtävien karsiminen tarkoittaa sosiaali- ja terveyspalvelujen leikkaamista.
Ne eivät ole kunnilla enää vaan hyvinvointialueilla.
Puhutaan nyt kunnista ja hyvinvointialueista yhtenä klönttinä.
Luonnollisesti kuntapäättäjät eivät esitä minkäänlaisia leikkauksia, kuten ministeriöt ja virkamiehetkään eivät esitä omille hallinnon alueille ja ministeriöihin minkäänlaisia sopeutustoimia. Jo valtio-opin perusteoreemat kertovat, että byrokratialla on tapana kasvaa.
Mistä sitä siis pitäisi keventää? Anna konkreettisia esimerkkejä.
Olen politikko, annan isompia raameja. Eduskunta ja hallitus voivat antaa raamit sille, miten julkista taloutta tullaan korjaamaan. Mutta poliitikko ei voi mennä kertomaan tietylle hallinnon alalle, että tässä on projekti, josta leikataan. Ne päätökset tehdään tietenkin virkavastuulla hallinnon alueen sisällä.
Ja poliittisessa ohjauksessa. Kai nyt äänestäjillä pitäisi kuitenkin olla oikeus tietää, minkälaista politiikkaa perussuomalaiset ajavat?
Jos nyt yleisen ohjeen esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolella annan, niin meidän mielestä suomalaisten verorahoitteiset palvelut on tarkoitettu ensisijaisesti suomalaisille. Ja jos nyt haluat vielä esimerkkejä vaikkapa kuntien ympäristöbyrokratiasta, niin meillä on viime aikoinakin esitetty lisää tehtäviä esimerkiksi kompostointiin liittyen. Monia tällaisia asioita.
Kuinka merkittäviä säästöjä saadaan kompostointisääntöjä muuttamalla?
Olin juuri sanomassa tämän, kun tiesin sinun kysymyksen. Jos laitat minut luettelemaan yksityiskohtia, niin kysyt niistä jokaiseen erikseen, että onko tämä merkittävä. Mutta kun pienistä pisaroista syntyy se iso meri. Meidän julkinen sektori ja tehtäväkokonaisuudet ovat paisuneet. Ne paisuvat vuosi vuodelta. Ja mikäli niitä aiotaan rationalisoida, niin se on jostain aloitettava.
Perussuomalaisten tuoreessa talousohjelmassa esitetään ympäristöministeriön lakkauttamista. Miksi?
Se voidaan yhdistää maa- ja metsätalousministeriö, ja osa ympäristöministeriön asioista voidaan yhdistää työ- ja elinkeinoministeriöön. Tämä liittyy julkisen sektorin järkevöittämiseen. Ympäristöministeriön budjetti on kasvanut valtavasti viime vuosina, ja meidän mielestämme se ei ole hyvä asia.
Ympäristöministeriön budjetti on toki myös ylivoimaisesti pienin kaikista ministeriöistä. Voisi myös ajatella, että ilmastonmuutoksen edetessä sen budjetti saakin kasvaa.
Ei meidän ministeriö ole onnistunut korjaamaan ilmastonmuutosta. Ministeriön rahan lykkääminen erilaisiin projekteina ei auta tuon taivaallista ilmastonmuutokseen.
Mitä tällaisia turhia projekteja on ollut?
Ehkä toimittaja on selvittänyt, kun tietää ympäristöministeriön budjetin, että mihin siellä rahaa on laitettu.
Kysyn kuitenkin sinulta. Missä projekteissa ympäristöministeriö on epäonnistunut?
Olemme hyvin tyytymättömiä ylipäätänsä suomalaisen ilmastopolitiikkaan.
Miksi?
Niin. Miksi ei? Mihin haluat että nyt vastaan?
Miksi olette hyvin tyytymättömiä suomalaiseen ilmastopolitiikkaan?
Se on poseeraavaa. Keskitymme erityisesti tiettyyn vuosilukuun, esimerkiksi vuoteen 2035, jonka haluamme esittää hiilineutraalisuustavoitevuotena. Se on selvästi kovempi kuin EU-mailla tai meidän oleellisilla referenssivertailumailla – puhumattakaan kilpailijamaista. Suomessa ilmastopolitiikkaa tehdään niin, että sen vaikutusta kotitalouksien, yritysten ja teollisuuden toimintaan ja kilpailukykyyn ei huomioida riittävästi.
Emme kuitenkaan suhtaudu vähäpätöisesti ilmastopolitiikkaan. Suomen täytyy tehdä siinä oma osansa. Olemme ihan samaa mieltä siitä, että esimerkiksi vihreä osaaminen ja teknologiset innovaatiot, joita suomalaisyritykset voivat viedä, ovat tärkeitä. Niitä tietenkin kannattaa hyödyntää. Mutta se ei tarkoita sitä, että veronmaksajien rahaa pitää loputtomasti lykätä erilaisiin hankkeisiin, joilla välttämättä ei ole vaikuttavuutta.
Voisitko mainita edes yhden tällaisen hankkeen, johon on syydetty rahaa ja joka on osoittautunut tehottomaksi?
En seuraa ympäristöministeriön yksittäisiä hankkeita. Mutta jos nyt katselet mitä tahansa… vaikka kuntien ilmastohankkeita, joihin luonnolisesti tulee myös valtion rahaa. Ja menitpä mihin tahansa ministeriöön, niin siellä puhutaan ilmastopolitiikasta, olipa se oleellista asian kannalta tai ei.
Perussuomalaisten äänestäjissä on ollut aina vähän naisia. Viime eduskuntavaaleissa naisten osuus väheni entisestään. Mistä luulet, että se johtuu?
Puhumme aika paljon turvallisuudesta ja tällaisista kovemmista asioista. Viittaamme tilastoihin ja tosiasioihin. Sillä varmasti on tekemistä asian kanssa. Puheenjohtaja tällä hetkellä on ainakin nainen. Eli ainakaan kaikkia naisia ei ole karkoitettu. Emme ylipäätään tuijota sukupuolta hirvittävän tarkasti. Se ei ole oleellista. Harvemmin vihreiltä muuten kysytään, miksi heidän mieskannatuksensa on niin alhainen.
Pääministeri Sanna Marin sanoi hiljattain, että perussuomalaiset on rasistinen puolue. Asteikolla 1–10, kuinka rasistinen puolue perussuomalaiset sinun mielestäsi on?
Perussuomalaiset on kansallismielinen ja isänmaallinen puolue. Ajamme suomalaisten etua ja politiikkaa. Meillä on täysin avoimet tavoitteet, joita pyrimme edistämään parlamentaarisesti ja demokraattisin keinoin.
Se ei ollut vastaus kysymykseen rasismista.
En kerta kaikkiaan alennu vastaamaan minkäänlaisiin asteikkoihin, joita toimittaja esittää.
No, kyllä vai ei? Onko perussuomalaiset rasistinen puolue?
Mä vastasin siihen kysymykseen.
Koetko itse olevasi rasisti?
Anteeks?
Koetko itse olevasi rasisti?
No en missään nimessä koe olevani rasisti!
Tämä oli neljäs osa Long Playn vaalitenttisarjaa, jossa haastattellaan eduskuntapuolueiden puheenjohtajia. Long Playn vaalitenttiin osallistuivat Annika Saarikko (kesk.), Riikka Purra (ps.), Maria Ohisalo (vihr.), Li Andersson (vas.), Anna-Maja Henriksson (r.) ja Sari Essayah (kd.). Tentistä kieltäytyivät Sanna Marin (sd.), Petteri Orpo (kok.) ja Harry Harkimo (liik.). Jutut julkaistaan osoitteessa longplay.fi/lyhyet
Lue kaikki haastattelut:
Anna-Maja Henriksson: ”En lyö lukkoon eksaktia miljardimäärää”
https://www.longplay.fi/lyhyet/anna-maja-henriksson-en-lyo-lukkoon-eksa…
Maria Ohisalo: ”Olisin toivonut muilta puolueilta vahvempaa tukea”
https://www.longplay.fi/lyhyet/maria-ohisalo-olisin-toivonut-muilta-puo…
Sari Essayah: ”Emme ole koskaan sitoutuneet vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen”
https://www.longplay.fi/lyhyet/sari-essayah-emme-ole-koskaan-sitoutunee…
Li Andersson: ”Taloustieteilijät eivät ole kovin suuria kokemusasiantuntijoita”
https://www.longplay.fi/lyhyet/li-andersson-taloustieteilijat-eivat-ole…
Riikka Purra: ”En missään nimessä koe olevani rasisti”
https://www.longplay.fi/lyhyet/riikka-purra-en-missaan-nimessa-koe-olev…
Annika Saarikko: ”Vihreillä ei ole oikeutta määritellä oikeaa vihreyttä”
https://www.longplay.fi/lyhyet/annika-saarikko-vihreilla-ei-ole-oikeutt…
