Lyhyet
Annika Saarikko: ”Vihreillä ei ole oikeutta määritellä oikeaa vihreyttä”
Long Playn vaalitentissä keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko puhuu menneen hallituskauden riidoista ja ennustaa ikäviä leikkauksia mutta ei millään meinaa suostua kertomaan, mistä pitäisi leikata.
Keskustan kannatus on ollut pitkään laskussa. Gallupeissa se on jämähtänyt kymmenen prosentin hujakoille. Jos kannatus jää vaaleissa sille tasolle, aiotko jättää puheenjohtajuuden?
En mieti juuri nyt vaalien jälkeistä elämää. Kaikki voivat olla luottavaisin mielin siitä, että osaan kyllä tehdä tarvittaessa ratkaisuja. Sanon vain, että ratkaisuni tavoitella puolueen puheenjohtajuutta oli pitkän ja vaikean harkinnan tulos. Ja tiesin, mihin ryhdyin. Keskustalaiset voivat olla luottavaisin mielin, että osaan harkita tilannetta vaalien jälkeen, mutta nyt ei ole sen aika. Nyt on sen aika, että me teemme vaalityötä niin, että voimme onnistua.
Minkälaiseen vaalitulokseen olisit tyytyväinen?
Olen tyytyväinen, kun keskusta on yhteiskunnallinen suunnannäyttäjä. Mutta nyt on järkeenkäypää tavoitella sen tasoista kannatusta, jonka viime vaaleissa saavutimme. (Keskustan kannatus vuoden 2019 vaaleissa oli 13,8 prosenttia.)
Vuoden 2015 vaaleissa keskusta sai yli 20 prosenttia äänistä. Mistä näin raju pudotus johtuu?
Tähän väliin mahtuu kaksi vaativaa hallituskautta. Politiikan vähän tylsä lainalaisuus on se, että oppositiossa kannatus tuppaa nousemaan helpommin. Tämä hallituskausi on ollut poliittisilta kumppaneiltaan kovin toisenlainen kuin edellinen. Keskustalle tämä kausi on ollut hyvin värikäs ja vaiherikas ajattelen pelkästään jo puheenjohtajan vaihdoksia ja syviä ristiriitoja hallituskumppaneiden kanssa liittyen luonnonvaroihin ja velkaan.
Oliko virhe lähteä mukaan demarien johtamaan vasemmistohallitukseen?
No, meillä oli hyvin toisenlainen käsitys siitä, mitä edessä on. Eikä sitä pidä peitellä millään tavalla. Meillä oli selvä toive punamullasta, sellaisesta yhteistyön akselista, jolla kyetään tekemään kestävää hyvinvointivaltiopoltiikkaa. Eniten ehkä kuitenkin yllätti vihreät. Ei ilmastokannoillaan vaan talouspoliittisilla linjauksillaan. Ehkä meiltä jäi näkemättä se, miten tiiviin ryhmittymän Sipilän hallituskauden oppositio oli itsestään muodostanut.
Mitä tarkoitat?
Sitä, että he olivat Rkp:ta myöten ideologisesti hyvin yhteen hitsautunut ryhmä, johon me menimme mukaan. Se ei mahdollistanut punamulta-akselin syntymistä. Talouspoliittiset näkemyserot olivat suurempia kuin osasimme kuvitella.
Ja ennen kaikkea yllätti vihreiden vasemmistolaisuus. Minun on erittäin vaikea nähdä, miksi vihreät ja vasemmistoliitto ovat eri puolue. Aatteelliset ja historialliset juuret voivat poiketa toisistaan, mutta en pysty ihan vilpittömästi nimeämään puolueiden nykylinjoissa yhtään asiaa, josta ne olisivat keskenään eri mieltä.
Tällä hallituskaudella keskustaa on syytetty sooloilusta ja hallitusohjelmassa sovituista asioista lipeämisestä. Viittaan nyt esimerkiksi luonnonsuojelulakiin ja saamelaiskäräjälakiin. Miten tämä vaikuttaa muiden puolueiden käsitykseen siitä, miten houkutteleva hallituskumppani keskusta on jatkossa?
Kyllä julkinen arvio on vahvasti pikemminkin siihen suuntaan, että keskustassa voivat puhelimet soida vaalien jälkeen. Kuva keskustasta sooloilijana tai riitelijänä on hyvin yksipuolinen. Ei hallitusohjelmassa ollut sovittu saamelaiskäräjälain sisällöstä tai sen eteenpäin viemistä eduskuntaan. Luonnonsuojelulakia me tuimme viimeisen päälle, lukuun ottamatta sen yhtä yksityiskohtaa. En moiti siitä, että saamamme kohtelu olisi epäreilua. Mutta keskustalla on oikeus pitää kiinni omista periaatteistaan.
Ja esimerkiksi luonnonsuojelulaissa se yksityiskohta liittyi omaisuuden suojaan. Minulla ei ole mitään hävettävää kai peiteltävää tämän hallituksen luontolinjoista. Olen ylpeä siitä, että me olemme satsanneet luonnon monimuotoisuuteen satoja prosentteja enemmän rahaa verrattuna aiempaan. Meillä on erittäin järkivihreä ja läheinen luonnon kumppanuussuhde. Mutta sille mä en voi mitään, että se on eri suhde kuin vihreillä. Ja heillä ei ole oikeus määritellä oikeaa vihreyttä. Minun vihreyteni on yhtä oikeaa kuin heillä.
Monen tutkijan mukaan keskustan kannatusongelma johtuu siitä, että puolue ei ole kyennyt kirkastamaan äänestäjille, kenen asialla se on. Ja kun lukee vaikka teidän periaateohjelmaa niin siellä todetaan ihan alussa, että keskustalaisuus on ”omintakeinen voima, johon on liitettävissä sellaisia vahvuuksia ja painotuksia, mitä muilla ei ole. Näitä ovat esimerkiksi ihmisen ja luonnon kestävä kumppanuus, vahva kansanvallan korostus, hajautetun yhteiskunnan voimavarojen tunnistaminen, henkiset ja inhimilliset arvot materialismia vastaan sekä ihmisen sisäisen kukoistuksen vahvistaminen sivistyksen määritelmänä”. Mitä ihmettä tarkoittaa “ihmisen sisäisen kukoistuksen vahvistaminen sivistyksen määritelmänä”?
No se on varmasti ennen kaikkea vastaus meidän ihmiskäsityksestä. Ja se lähtee keskustalaisuudesta hyvin syvältä, sellaisesta periaatteesta, jossa jokaisessa ihmisessä nähdään valtavat mahdollisuudet. Yhteiskunnan tehtävä on toimia vapautena hänen ympärillään niin, että ne voivat päästä esiin. Emme kannata holhoavaa vasemmistolaisuutta, mutta emme toisaalta usko rajattomaan yksilön vapauteen, vaan yhteisöllisyyten. Tämä on se meidän poikkeuksellinen ja omintakeinen positio vasemmiston ja oikeiston välissä.
Mikä vasemmistolaisuudessa on holhoavaa?
Kyllä meidän painotusero on erilainen esimerkiksi siinä, kuinka paljon me haluamme kirjata lakiin kaavamaisia normeja. Esimerkiksi erilaisia mitoituksia ja määreitä siitä, miten julkiset palvelut tulisi järjestää. Uskomme siihen, että julkinen valta on aivan oikea pohja ja päävastuun kantaja, mutta mielestämme palveluita voivat tuottaa muutkin tahot.
Puhuit holhoavasta vasemmistolaisuudesta myös vaalikampanjanne avauksessa, ja samassa yhteydessä teit pesäeroa myös kokooumukseen ja perussuomalaisiin. Sanoit, että keskusta tarjoaa ”hyvää taloudenpitoa ilman kovaa oikeistolaisuutta” ja että teille ”isänmaallisuus on ylpeyttä, joka ei kumpua toisen polkemisesta”. Mitä tarkoittaa hyvä taloudenpito ilman kovaa oikeistolaisuutta?
En ole valmis tukemaan tällaisessa olosuhteissa miljardin veronkevennyksiä, koska Suomella ei ole niihin varaa enkä pidä sitä oikeudenmukaisena. Jos pitää valita kevyempi verotus vai riittävästi euroja vaikkapa hyvinvointialueiden palveluihin, niin valitsen jälkimmäisen.
Oletko tuolla linjalla myös silloin, jos kokoomus on vaalien jälkeen pääministeripuolue ja keskusta mukana hallituksessa?
Me emme lähde käymään nyt hallitusneuvotteluita. Kyllä se on keskustan linja.
Tai sanotaan näin, että talouden hyvissä ja suotuisissa olosuhteissa pidän oikeutettuna, että verotusta kevennettäisiin, mutta nyt ei ole sellaisia olosuhteita.
Entäpä isänmaallisuus joka ei kumpua toisten polkemisesta? Sanna Marin sanoi hiljattain, että perussuomalaiset on rasistinen puolue. Oletko samaa mieltä?
Keskusta määrittelee itsensä mielellään ihmisyysaatteeksi. Ja mitä kaikkea se pitää sisällään… sehän on niin kuin valtava meri asioita, joka siitä aukeaa, mutta se on ennen kaikkea jakamattoman ihmisarvon korostamista, joka tuomitsee rasismin ja tuomitsee ihmisvihamielisyyden. Ja korostaa hyviä käytöstapoja, tapaa puhua politiikassa. Se ei ole vain kannanotto maahanmuuttopolitiikkaan, vaan sellaista toisen näkemyksen kunnioittamista ja pyrkimystä ymmärtää sitä, miksi toinen ajattelee niin kuin ajattelee. Konkreettinen vastaus tähän on tietenkin se, että meillä on erittäin avarakatseinen suhtautuminen työperäiseen ja opiskeluperäisen maahanmuuttoon.
Se ei ollut vastaus kysymykseeni. Onko perussuomalaiset mielestäsi rasistinen puolue?
Mulla ei ole tarvetta heitellä leimakirveitä, mutta puolueen edustajien kannanotoissa on aika ajoin sellaisiakin piirteitä havaittavissa.
Oletteko valmiit lähtemään samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa?
En ole sulkenut hallitusovia vaalien alla yhdenkään puolueen kanssa, ja minulla on siihen erittäin hyvä peruste. Uskon, että Suomen etu tällaisessa maailmanajassa ei ole voimakkaasti polarisoitunut ja blokkiutuva politiikka. Mä kavahdan sitä. Se ei ole Suomen vahvuus. Suomen vahvuus on ketterät ja sovinnollisuuteen pyrkivät yhteistyöratkaisut yli puoluerajojen ja yli oikeisto-vasemmisto-rajan. Kertaakaan aiemmin minun poliitikon urallani talous ja turvallisuus eivät ole yhtä aikaa meitä näin piinanneet, ja siksi en pidä perusteltuna sulkea ovia. Näistä puheista, joita me nyt kuulemme, on erittäin vaikea rakentaa maalle toimintakykyistä hallitusta. Kyllä maalle hallitus saadaan, ei se ole ongelma. Mutta onko se toimintakykyinen hallitus, jolla on yhteinen näky Suomesta?
Keskusta on pitänyt maa- ja metsätalousministerin salkkua pian kahdeksan vuotta. Sinä aikana maatilojen määrä on vähentynyt radikaalisti. Paljon puhutaan oikeudenmukaisesta siirtymästä, ja hallitusohjelmassa luvattiin, että päästövähennykset hoidetaan niin, että kaikki alueet pysyvät murroksessa mukana. Samaan aikaan kuitenkin esimerkiksi eläintuotannossa tuet ohjaavat tilakokojen kasvattamiseen eikä ilmastoystävälliseen suuntaan. Onko tässä tehty vääränlaista politiikkaa?
No ensinnäkään en ole samaa mieltä kysymyksenasettelusta. Kysymyksen sisällä oli jo se ristiriita, että on samaan aikaan vaikeaa vaatia investointeja ilmastoystävällisempiin ratkaisuihin, jos kannattavuus on pakkasella. Kai sen voisi sanoa niin, että on vaikea vaatia vihreitä tekoja, jos tili on koko ajan punaisella. Tässä pitää ratkoa kahta asiaa yhtä aikaa. Siis sekä sitä, miten maatalous muuttuisi kannattavammaksi ja sitä, miten maatalous pystyy vastaamaan ilmastokestävyyteen.
Puhutaan siitä kannattavuudesta. Maatalous on selvästi kriisissä. Nuoria ei tule alalle, ja jäljelle jäävät eläkettä odottavat ja konkurssikypsät maatilat.
Onneksi se ei ole ihan koko kuva. On myös todella ennakkoluulottomia ja rohkeita uuden sukupolven toimijoita, jotka ottavat huomioon luonnon ja ilmastoarvot ja haluavat toimia yrittäjinä ja työllistäjinä omalla kotiseudullaan. On selvää, että maatalouteen elinkeinona on liittynyt pitkään se, että siihen on tarvittu sivutuloja. Harva tulee toimeen pelkällä maanviljelyksellä tai varsinkaan pelkällä eläintilana toimimisena. On totta, että tilakoot ovat kasvaneet samaan aikaan, kun maatilojen määrä on radikaalisti vähentynyt. Ne ovat silloin valtavia riskisijoituksia ja ratkaisuja näiltä nuorilta. Kannan huolta, siitä, että jos nämä tulevaisuuteen uskovat ja paljon satsanneet nuoret tilalliset menettävät uskonsa tulevaisuuteen, niin sitten on oikeasti se tilanne, että meillä ei ole kotimaista ruokaa.
Mennään talouspolitiikkaan. On selvää, että tulevalla hallituskaudella joudutaan tekemään leikkauksia. Mistä keskustan mielestä kannattaisi leikata?
Valtiovarainministeriön menokartoitus valmistuu ensi viikolla. Se on pitkä lista asioita, joissa nähdään tehostamisen varaa. (Haastattelu tehtiin 1.3.) Pitäisi katsoa menoeriä, jotka ovat poikkeuksellisen paljon kasvaneet, ja yksi sellainen on asumistuki. Viimeisen kymmenen vuoden aikana eri hallituskokoonpanoilla – oma puolueeni mukaan lukien – on lisätty menoja siinä toivossa, että satsaamalla johonkin palveluun tai etuuteen kustannukset toisaalla vähenevät. Nyt on aika katsoa totuutta silmiin, että onko näin käynyt. Se tekee kipeää, koska siellä on varmasti kaikille puolueille mieluisia asioita, joista olemme toivoneet hyvää. Valtaosaa etuisuuksista on nostettu. Tai on parannettu esimerkiksi mitoituksia siitä, kuinka monta ammattilaista työskentelee eri asioiden äärellä.
Eli mistä etuisuuksista siis pitäisi leikata?
Tämä on juuri se asia, josta valtiovarainministeriö tekee arvion.
Mutta mikä on teidän puolueenne kanta?
No niistä asioista, joista selvästi pystytään osoittamaan, että tehdyt lisäykset eivät ole tuottaneet toivottua lopputulosta.
Mitä tällaisia asioita on?
En osaa sanoa, en tiedä sitä vielä.
Mistä sitten tiedät, että niitä varmasti on olemassa?
On. Niitä on varmasti olemassa. Ja toivon, että tämä menokartoitus niitä myös avaa.
Onko teillä mitään hajua, mitä ne voisivat olla?
Jos mietitään mitä etuisuuksia viimeisen kymmenen vuoden aikana on lisätty, niin käytännössä valtaosaa. Ja esimerkiksi vaikkapa indeksien arviointi… Nyt kun inflaatio nostaa näitä etuuksia, niin voitaisiinko indeksit toteuttaa vain osittaisena? Minusta se olisi itse asiassa säästökohteista merkittävin.
Pitääkö joitakin palveluita heikentää?
Arvioni on se, että väestön ikääntyessä hyvinvointialueet – ja sitä kautta sosiaali- ja terveyspalvelut – tarvitsevat tulevaisuudessa lisää rahaa. Eli sieltä ei ole juurikaan pois otettavaa. Mutta minä en ole sulkenut mitään politiikan lohkoa pois. Jos ilmoittaa, että koulutuksessa ei voi olla euroakaan ylimääräistä ja sitoutuu samanaikaisesti tähän kestävyysvajeen mittakaavaan ,niin se tarkoittaa, että leikkaa vaikka köyhiltä enemmän ja siihen minä en ole valmis.
Eikö käytännössä kuitenkin aina törmätä siihen, että kun katsotaan mistä todellisia säästöjä saadaan, niin palataan niihin sote-palveluihin.
Itse asiassa vielä useammin sosiaaliturvaan. Kaikkein suurin menoerä on sosiaaliturva ja sosiaalietuudet kokonaisuutena.
Onko sinnekin siis pakko kajota?
Kun sitoudun siihen mittakaavaan, jonka valtiovarainministeriö on osoittanut siitä, kuinka paljon me elämme velaksi johtuen pitkälti juuri indeksisidonnaisista, automaattisesti nousevista menoista ja valtionvelan koroista… niin kyllä. Edustan ajattelua, jossa mitään politiikan lohkoa ei voi sulkea pois. Ja ne päätökset eivät ole erityisen mieluisia. Ymmärrän hyvin, miksi vasemmiston on mukavampi kertoa vaalien alla, että mistään näistä asioista ei saada ottaa pois.
Yksi etuus, joka on ollut keskustalle aina pyhä lehmä, johon ei saa koskea, on kotihoidontuki. Milloin koittaa se päivä, jolloin te myönnette, että kotihoidontuki on haitallinen järjestelmä sekä äideille että lapsille, kuten tutkijat ovat osoittaneet?
Itse asiassa tutkijoiden osoitus ei ole mitenkään aukoton. On myös tutkimustuloksia siitä, että laaduton ja liian vähäiseen aikuiseen kontaktiin perustuva varhaiskasvatus voi olla lapselle ja hänen kehitykselleen haitaksi.
VATT:n tuore tutkimus osoittaa että kotihoidontuki vaikuttaa äitien negatiivisesti urakehitykseen ja työllisyyteen vielä kymmenenkin vuoden päästä. Lasten osalta on tutkimustuloksia, joiden mukaan kotihoidontukea saaneessa perheessä kasvaneet lapset pärjäävät neuvoloiden testeissä huonommin, kouluttautuvat muita vähemmän, ja jopa rikollisuuden tasossa 18-vuotiaana näkyy eroja. Ovatko nämä tutkijat väärässä?
En koskaan kiistä tutkimustuloksia tai tieteen arvioita. Mutta itselleni tärkeä arvo on perheiden valinnanvapaus. Mahdollisuus tehdä oman elämään ja omiin lapsiin liittyvät valinnat. Harva perhe valitsee kotihoidontuen koko kolmen vuoden ajaksi, mutta valtaosalle perheistä se on tärkeä joustovara. Minulla ei ole mitään tarvetta todistella, ettenkö olisi aidosti myös hyvän varhaiskasvatuksen puolella. Mutta seison myös valinnan mahdollisuuksien puolella. Tutkijoiden kanta on varmasti tuo, mutta se määrä, jota lapsiperheet kotihoidontukea hyödyntävät, osoittaa, että sillä etuisuudella on valtava kysyntä. Se on arkirealismia kotien keittiönpöytien äärestä, enkä minä ole valmis mestaroimaan siinä.
Tämä oli ensimmäinen osa Long Playn vaalitenttisarjaa, jossa haastattellaan eduskuntapuolueiden puheenjohtajia. Long Playn vaalitenttiin osallistuivat Annika Saarikko (kesk.), Riikka Purra (ps.), Maria Ohisalo (vihr.), Li Andersson (vas.), Anna-Maja Henriksson (r.) ja Sari Essayah (kd.). Tentistä kieltäytyivät Sanna Marin (sd.) ja Petteri Orpo (kok.). Harry Harkimo (liik.) ei vastannut haastattelupyyntöön.
Lue kaikki haastattelut:
Anna-Maja Henriksson: ”En lyö lukkoon eksaktia miljardimäärää”
https://www.longplay.fi/lyhyet/anna-maja-henriksson-en-lyo-lukkoon-eksa…
Maria Ohisalo: ”Olisin toivonut muilta puolueilta vahvempaa tukea”
https://www.longplay.fi/lyhyet/maria-ohisalo-olisin-toivonut-muilta-puo…
Sari Essayah: ”Emme ole koskaan sitoutuneet vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen”
https://www.longplay.fi/lyhyet/sari-essayah-emme-ole-koskaan-sitoutunee…
Li Andersson: ”Taloustieteilijät eivät ole kovin suuria kokemusasiantuntijoita”
https://www.longplay.fi/lyhyet/li-andersson-taloustieteilijat-eivat-ole…
Riikka Purra: ”En missään nimessä koe olevani rasisti”
https://www.longplay.fi/lyhyet/riikka-purra-en-missaan-nimessa-koe-olev…
Annika Saarikko: ”Vihreillä ei ole oikeutta määritellä oikeaa vihreyttä”
https://www.longplay.fi/lyhyet/annika-saarikko-vihreilla-ei-ole-oikeutt…
