Lyhyet

Nyt puhuu vt. pääjohtaja Matti Okko

22.12.2021

Long Playn uusi juttu ”Nyt puhuu Tytti Yli-Viikari” kertoo Valtiontalouden tarkastusviraston entisestä pääjohtajasta Tytti Yli-Viikarista, joka on syytteessä virkarikoksista ja taloudellisista väärinkäytöksistä. Tällä hetkellä VTV:tä johtaa vt. pääjohtaja Matti Okko. Kysyimme häneltä, mitä virastossa tapahtuu.

Julkisuudessa on esitetty tilastoja, joissa tarkastustoimintaan käytetty työaika laski merkittävästi Yli-Viikarin kaudella. Onko tarkastustoiminta ajettu alas? 

”Noin suoraviivaista johtopäätöstä ei voi tehdä. Tilanne ei ole yhtään niin dramaattinen varsinkaan jos sitä katsoo suoritetasolta, valmistuneiden tarkastusten määrien pohjalta. Toki viime vuosina myös sillä puolella on ollut havaittavissa jonkinlainen laskeva trendi.”

Yli-Viikarin mukaan julkisuudessa käytettyjen lukujen pohjalta ei voi tehdä kunnollisia päätelmiä, koska ne eivät kuvaa työn vaikuttavuutta. Kuinka on?

”Työajan kohdentumisen luvut ovat perustuneet meidän virallisiin asiakirjoihimme. Noinhan ne ovat. Tarkastajien muuhun kuin tarkastamiseen mennyt aika on päässyt kasvamaan turhan suureksi. Korjaamisen tarve on ihan selkeästi todettu, ja sitä on lähdetty tekemään. Totta se kuitenkin on, etteivät nämä luvut kuvaa suoraan vaikuttavuuttamme.”

Miten paljon tarkastamista aiotaan lisätä?

”Joitain vuosia sitten tarkastus- ja valvontaprojekteihin käytetyn työajan osuus oli 40–50 prosentin välimaastossa. Vuonna 2020 osuus oli niinkin alhainen kuin 35 prosenttia. Se aiotaan nostaa 50 prosenttiin, eli meillä on hyvin kunnianhimoiset tavoitteet.”

Yli-Viikari perusteli Long Playn haastattelussa VTV:n isoja uudistuksia muun muassa sillä, että kymmenten VTV:n työntekijöiden osaaminen ei vastannut nykypäivän vaatimuksia, ja heitä oli pakko kouluttaa, mihin taas kului työaikaa. Onko sinulla sama käsitys tilanteesta?

”Tulin itsekin virastoon vuonna 2016, ja en voi olla täysin eri mieltä tilanteesta, jonka hän on nähnyt. Jos ajattelee kansainvälisiä verrokkeja, niin vähän samankaltaista on tunnistettu muuallakin. Tuntuu kuitenkin, että hän liikkuu ajatuksissaan aika abstrakteilla tasoilla, eikä oikein tarjonnut kytkentää konkreettiseen tekemiseemme. Se ehkä osaltaan johti organisaatiossa hämmennykseen.”

Tarkastusala perustuu perinteisesti siihen, että ollaan kiinnostuttu menneistä tapahtumista, ja Yli-Viikari on painottanut tulevaisuuteen katsovaa otetta. Miten virasto on muuttunut? 

”Tarkastusta tehdään jatkossakin eniten taaksepäin katsoen, mutta pyrimme toimimaan myös siinä mielessä ennakoivasti, että tarkastelemme aiempaa enemmän asioita niiden valmisteluvaiheessa. Ajankohtainen esimerkki on yksi merkittävimmästä valtion tekemistä investoinnista, eli hävittäjähankinnat.”

”Täysin taaksepäin katsovaa olisi se, että olisimme tarkastelleet asiaa vuoden päästä ja todenneet, miten valmistelu meni. Siinäkin on oma hyötynsä, mutta on vaikuttavuuden näkökulmasta tärkeämpää, että ollaan asioiden päällä, kun lopputulokseen voidaan jollain lailla vaikuttaa. Näin päätöksentekijät voivat varmistua, että kaikki tarvittava tieto on esitetty asianmukaisesti.”

Yli-Viikarin mukaan VTV saa viestinsä läpi paremmin, jos se on tarkastuksenkohteilleen ”rinnalla kulkeva” eikä osoittele virheitä jälkikäteen, koska virkamiehet voivat loukkaantua. Onko näin?

”Tarkoituksemme on tarjota tietoa päätöksentekijöille sekä eduskuntaan että hallintoon, ja jos tarkastustieto vain osoittelee jälkikäteen, että jossain on mokattu, voi ihan ymmärrettävästi tulla turhautumista.”

”Turhautumista ilmenee ja se on ymmärrettävää, mutta se nyt vähän kuuluu asiaan.” 

Julkisuudessa on ihmetelty, miksi Yli-Viikarin kaudella VTV on nostanut tiedotteissaan otsikoihin virastojen tai ministeriöiden onnistumisia, vaikka moitittavaakin olisi löytynyt. Mitä ajattelet tästä lähestymistavasta?

”Olen osittain samaa mieltä siitä, että jos asiaintila on hyvällä tolalla, se pitää myös sanoa. Yli-Viikarin tavoitteissa ja toimintatavoissa tämä kuitenkin painottui ehkä liikaa.”

”Meidän pitää myös viestinnällisesti teroittaa kriittistä kärkeä – mitä on pyritty tekemäänkin – varomatta turhaan mahdollisia turhautumisreaktioita, joita hallinnosta tulee. Ehkä tässä mielessä minulla on vähän erilainen ajattelutapa kuin hänellä.”

Virastolta on kaivattu perustehtävän äärelle palaamista, ja seuraaja Sami Yläoutinen on tuonut saman asian esiin. Muuttuvatko nämä asiat?

”Uskon, että tämä tulee varsin johdonmukaisesti etenemään. Asiaan on jo puututtu myös väliaikaisen johdon toimesta. Voi sanoa, että prosessi on pantu hyvälle alulle jo.”

Lue Karoliina Paanasen ja Ilkka Kariston ”Nyt puhuu Tytti Yli-Viikari” osoitteessa Longplay.fi.