Isis-vaimot keskuudessamme

Miten Eurooppaan palaaviin ääri-islamisteihin pitäisi suhtautua?

TÄLLÄ VIIKOLLA suomalainen lehdistö loi uuden mediahahmon, ”Isis-vaimo” Sannan, ja se sähköisti heti keskustelun Syyrian sodasta palaavista radikaali-islamisteista.

Kaikki alkoi keskiviikkoaamuna, kun Ilta-Sanomat julkaisi jutun suomalaisesta naisesta, jota CNN:n toimittaja oli haastatellut Itä-Syyriassa. Toimittaja oli löytänyt naisen leiristä, johon on koottu Isisin viimeisiltä tukialueilta paenneita ihmisiä.

Nainen kertoi tulleensa Syyriaan vuosia sitten marokkolaisen miehensä kanssa ja haluavansa nyt palata Suomeen.  

Ilta-Sanomissa juttu oli aamupäivän luetuin, ja muut viestimet lähtivät heti apajille.  

Alle tunti Ilta-Sanomien jutun julkaisun jälkeen Ylen uutiset nosti verkkosivujensa pääuutiseksi jutun, joka oli otsikoitu: ”Kurditoimittaja: Nainen ja hänen naitettu 13-vuotias tyttärensä haluavat Syyriasta Suomeen – myös CNN kertoo ’Sannasta’, joka tahtoo palata.”

Uutinen pohjautui toimittaja Mutlu Çiviroğlun Twitter-viesteihin. Çiviroğlu kirjoitti tavanneensa Isisin alueelta paenneiden joukossa suomalaisen naisen ja tämän neljä lasta, joista vanhin, 13-vuotias tyttö, on jo naimisissa.

Iltapäivällä suomalaisnainen ja hänen tyttärensä tulivat vastaan jo vähän joka tuutista. He olivat ehtineet antaa Syyriassa haastatteluja CNN:n lisäksi myös Sky Newsille ja australialaiselle ABC-kanavalle, ja Suomessa noiden haastattelujen sisältöä referoivat näyttävästi ainakin Helsingin Sanomat, Aamulehti, Turun Sanomat, Keskisuomalainen, Satakunnan Kansa, MTV:n uutiset ja Iltalehti.

Uutiskilpailua kuitenkin johti alusta loppuun Ilta-Sanomat. Lehti julkaisi Syyriasta löytyneestä suomalaisesta keskiviikkona jutun toisensa perään:

”’Isis-vaimo’ Sanna puhuu lastensa kanssa suomea.”

”Supo vaitonainen ’Isis-vaimo’ Sannasta.”

”Tämä ’Isis-vaimo’ Sannasta nyt tiedetään.”

”’Isis-vaimo’ Sanna kertoi CNN:n toimittajalle suhtautumisestaan Isisin äärimmäisiin julmuuksiin – katso koko 8-minuuttinen haastattelu.”

Toisin kuin muut suomalaiset viestimet IS kysyi suomalaisnaisen kohtalosta suoraan kurdijoukoilta, jotka parhaillaan kokoavat Isisin taistelijoita ja heidän perheenjäseniään leireihin kuulusteltaviksi.

”Sanna on kiinniotettuna siihen asti, kunnes Suomen hallitus päättää, otetaanko hänet takaisin vai ei”, kurdiarmeija YPG:n tiedotus vastasi IS:lle.

ABC:n haastattelussa nainen sanoi uskovansa, että Suomeen palattuaan hän joutuu vankilaan.

MUTTA PÄÄSEVÄTKÖ Sanna ja hänen lapsensa Suomeen? Ja onko Suomen otettava heidät vastaan? Mitä heille ylipäänsä pitäisi tehdä?

Juuri tällaisia kysymyksiä poliitikot ovat joutuneet pohtimaan viime aikoina kaikkialla Euroopassa, kun on käynyt selväksi, että Isis on menettämässä viimeisetkin tukikohtansa.

Helmikuussa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump patisti EU-maita ottamaan vastaan Isisin alueelta vangitut kansalaisensa – muussa tapauksessa USA:n johtamat joukot laskevat heidät Trumpin mukaan vapaalle jalalle.

Ranska lupasi ottaa vastaan noin 150 Isis-vankia, mutta muiden maiden suhtautuminen on ollut nuivempaa. Belgia on vaatinut EU:lta asiassa yhteistä linjaa, mutta sellaisen löytyminen on hyvin kaukana.

”Jokainen maa voi tehdä valintansa”, Ruotsin pääministeri Stefan Löfven sanoi helmikuun lopulla SVT:n haastattelussa. Löfvenin mukaan Ruotsi ei aio auttaa niitä Ruotsin kansalaisia, jotka ovat sotineet Isisin riveissä, mutta ei osannut sanoa, mitä ruotsalaisten Isis-taistelijoiden lapsille pitäisi tehdä.

MYÖS SUOMEN linja on toistaiseksi hämärän peitossa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi helmikuussa Ylen pääministerin haastattelutunnilla, että Suomella ”ei ole mitään mielenkiintoa ottaa Isis-vankeja”.

Toisaalta sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) totesi pari päivää myöhemmin, että Suomi valmistautuu Isisin alueelta palaavien vastaanottamiseen, joskaan heitä ei houkutella Suomeen saati sitten haeta.

”Lähtökohta on tietysti, että jos on Suomen kansalaisuus ja matkustusasiakirjat kunnossa, suomalaisuus on olemassa”, Mykkänen sanoi Ylen haastattelussa.

Mykkäsen haastattelun jälkeen perussuomalaisten äänenkannattaja Suomen Uutiset julkaisi jutun, jossa kokoomusta syytettiin kaksilla korteilla pelaamisesta ja äänestäjien hämäämisestä, mutta heppoisin perustein: kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Atte Kaleva oli Twitter-viestissään suhtautunut Isis-taistelijoiden Suomeen palaamiseen jyrkemmin kuin ministeri Mykkänen.  

”Ennen vaalipäivää on saatava varmuus siitä, mikä on kokoomuksen todellinen linja”, perussuomalaisten viestintävastaava Matti Putkonen sanoi Suomen Uutisille. ”Isisin riveissä taistelleiden palaaminen Suomeen ja terapiahoitojen kautta kansalaisoikeuksien myöntäminen on todella vaarallista peliä suomalaisten turvallisuudella.”

Jutussa viitattiin myös sisäministeriön kaksi vuotta sitten julkistamiin suunnitelmiin, joiden tarkoituksena oli helpottaa taistelualueilta palaavien sopeuttamista yhteiskuntaan. Sisäministeriö ehdotti tuolloin, että Suomeen palaaville henkilöille pitäisi harkita erityisiä sosiaalipalveluja ja esimerkiksi ohitusmahdollisuutta asuntojonossa.

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho tyrmäsi ajatuksen tuoreeltaan.

”Ehdotuksessa ei ole mitään tolkkua. Sen sijaan ettei rangaistaisi terroritoimintaan osallistumisesta, siitä pitäisi ehdotuksen mukaan siis palkita”, Halla-aho sanoi.
 

PUTKOSEN JA Halla-ahon populistiset heitot ontuvat monellakin tapaa.

Ensinnäkin: Terroristiseen toimintaan osallistumisesta rangaistaan Suomessa jo nyt, ja sisäministeriö on moneen kertaan korostanut, että kaikkien taistelualueilta palaavien teot tutkitaan ja tarvittaessa nostetaan syytteet.

Matkustaminen terroristisessa tarkoituksessa kriminalisoitiin vuonna 2016, ja nyt hallitus esittää, että terrorismiin syyllistyneiltä kaksoiskansalaisilta voitaisiin viedä Suomen kansalaisuus. (Tätä lakia ei tosin voisi soveltaa takautuvasti.)

Toiseksi: Oikein kohdistetut sosiaalipalvelut ja ”terapiahoidot” ovat todennäköisesti tehokkain tapa estää Syyriasta Suomeen palanneita tekemästä terrori-iskuja Suomessa tai kannustamasta muita sellaisiin.

Äärimmäiseen väkivaltaan syyllistyneiden integroiminen takaisin yhteiskuntaan on vaikeaa, mutta mahdollista. Lupaavia tuloksia on saatu esimerkiksi Indonesiassa, Saudi-Arabiassa ja Sierra Leonessa.

Tanskassa ääri-islamilaisen radikalismin torjumiseksi on kehitetty poliisin johdolla nk. Aarhusin malli, ja sen keinoja on myöhemmin kopioitu moniin maihin. Mallin perusajatus on, että Syyriaan lähteneet toivotetaan tervetulleiksi takaisin kotiin ja heille tarjotaan kaikki mahdollinen apu, jonka he haluavat, olipa kyse sitten asunnon löytämisestä, koulunkäynnin jatkamisesta tai psykiatrisesta avusta.

Tukihenkilöinä käytetään entisiä vierastaistelijoita, jotka ovat Tanskaan palattuaan saaneet avun samasta ohjelmasta.

Tämä kaikki tietysti maksaa, mutta vielä kalliimmaksi kävisi nostaa kädet pystyyn. Jos vastustaa rahan laittamista väkivaltaisen radikalismin torjuntaan, voi samalla logiikalla vastustaa myös seksuaalirikollisten kuntouttamista tai vaikka rokotuksia.
 

KOKONAAN OMA lukunsa on se, kuinka moni Syyriaan lähtenyt lopulta edes pääsee yrittämään Suomeen palaamista. Syyriaa lähin Suomen-suurlähetystö sijaitsee Turkin Ankarassa, ja Turkki vaatii kaikilta Syyriasta tulevilta viisumin. Vuosikausia Isisin valtakunnassa eläneillä ei tyypillisesti ole edes voimassaolevaa passia.

Todennäköistä onkin, että moni Syyrian sotaan lähtenyt viettää vielä pitkän aikaa Syyrian rajojen sisäpuolella. Ja siellä väkivaltaisesta ääriajattelusta voi olla hyvin vaikea päästä eroon, etenkin jos joutuu elämään suljetulla leirillä muiden entisten Isis-taistelijoiden tai näiden perheenjäsenten kanssa. Suomelle nämä ihmiset voivat olla turvallisuusuhka, vaikka olisivatkin jumissa Syyrian aavikoilla: täällä on yhä tuttuja, kännykät ja netti toimivat.
 

RIIPPUMATTA SIITÄ, mikä on Syyriaan lähteneiden vierastaistelijoiden lopullinen kohtalo, länsimaiden olisi viisasta kiinnittää nyt huomiota siihen, mitä Isisin entisillä alueilla Syyriassa ja Irakissa tapahtuu.

The New Yorkerissa julkaistiin hiljattain toimittaja Ben Taubin järkyttävä reportaasi Irakista, jossa entisiä Isis-taistelijoita ja sellaisiksi epäiltyjä teloitetaan nyt summamutikassa, ilman mitään mahdollisuutta puolustautua. Tapettujen joukossa on paljon syyttömiäkin. Silmitön kostaminen johtaa luultavasti vain siihen, että maahan kasvaa jälleen yksi uusi katkera sukupolvi, joka on valmis jatkamaan väkivallan kierrettä.

Tällä viikolla ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch julkaisi raportin, jonka mukaan Irakissa oli vuodenvaihteessa pidätettynä 1 500 Isis-kytköksistä epäiltyä lasta. Järjestön mukaan lapsia on pidätetty mielivaltaisesti ja heitä on kidutettu tunnustusten saamiseksi.

Se oli syystäkin iso uutinen. HRW:n raportti oli keskiviikkoaamuna Ylen nettisivujen pääuutisena – kunnes sen tilalle nostettiin ”Isis-vaimo” Sanna.