LP 169 7.11.2026
Kiristys
Pitkät - LP 169
Ulkomaalaislakia tiukennettiin. Mitä kaikkea siitä seurasi?
Petteri Orpon hallitus mylläsi maahanmuuttoa koskevat lait. Asiantuntijat pitävät lopputulosta järjettömänä ja julmana. Ministeri Wille Rydman vastaa arvostelijoille: ”Vastuullinen poliitikko ei heille korvaansa lotkauta.”
Kun kokoomus huhtikuussa 2023 voitti eduskuntavaalit, perussuomalaiset saapuivat hallitustunnusteluihin mukanaan ehto: puolue ei lähtisi pääministeri Petteri Orpon vetämään hallitukseen, jos hallitus ei rajoittaisi tuntuvasti Euroopan ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa.
Keinoista päätettiin samana keväänä hallitusneuvotteluissa Säätytalolla. Alusta asti oli selvää, että se ei olisi helppoa. Perussuomalaisten linja hiersi etenkin Rkp:n edustajia.
Hallitusohjelmaan päätyi lopulta yhteensä 73 erillistä toimea, joilla pyrittiin muuttamaan turvapaikkapolitiikkaa, tiukentamaan oleskelun ja kansalaistamisen ehtoja, hallitsemaan työperäistä maahanmuuttoa ja tehostamaan kotoutumista.
Hallituksella on ollut pian neljä vuotta aikaa panna maahanmuutto-ohjelmaansa täytäntöön. Kun lakimuutoksia on käsitelty eduskunnan valiokunnissa, kuultavaksi on kutsuttu asiantuntijoita ulkomaalaisten kanssa työskentelevistä järjestöistä. He ovat nostaneet esiin uusien lakien ongelmakohtia ja esittäneet vaihtoehtoisia toteutustapoja. Moni heistä kokee, että heidän lausunnoillaan ei ole ollut mitään vaikutusta.
Orpon hallituskaudella ulkomaalaislakia on muutettu valtavasti, mutta yhteisvaikutusten arviointia ei ole tehty.
Heti kautensa alussa hallitus ajautui kriisin perussuomalaisten rasististen möläytysten takia. Se yritti paikata tilannetta yhdenvertaisuustiedonannolla. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vakuutti, ettei tiedonannolla ole mitään tekemistä hallitusohjelman kirjausten kanssa. Ne tehtäisiin joka tapauksessa.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu huomautti verkkosivuillaan, että myös maahanmuuttopolitiikassa on otettava huomioon yhdenvertaisuus.
Moni asiantuntija on sitä mieltä, että Orpon hallitus ei ole niin tehnyt.
Odotettavissa oli, että hallitus haluaa kiristää Suomeen tulemisen ehtoja. Lain myllääminen on kuitenkin vaikuttanut myös ihmisiin, jotka ovat jo asuneet Suomessa aivan laillisesti. Osa heistä on joutunut suorastaan kafkamaisiin tilanteisiin.
Etiopiassa syntynyt Libaan on asunut Suomessa kymmenisen vuotta, lähes puolet elämästään.
Libaan on kasvanut Etiopian maaseudulla. Hänen perheensä kuuluu maan somalivähemmistöön. Lapsuudestaan Libaan puhuu kitsaasti. Kun kysyn, onko
