Verran linja muuttui Long Playn paljastusten jälkeen

Maailman suurin hiilikaupparekisteri poisti epäonnistuneiden päästökompensaatiohankkeiden krediittejä.

Maailman suurin hiilikaupparekisteri Verra tiedottaa tehneensä merkittäviä muutoksia hallinnoimiinsa päästökrediitteihin. Muutokset koskevat hankkeita, joista Long Play kertoi eilen ilmestyneessä pitkässä jutussa ”Kuolleet nielut”. 

Verra ilmoitti uusista toimista Zimbabwessa toiminutta suurta Kariba-projektia vastaan. Viime viikolla Verra jäädytti epäonnistuneen Kongon demokraattisessa tasavallassa toimineen Isangi-hankkeen puskurikrediittejä.

Suomalaiset yhtiöt ovat ostaneet paljon päästökompensaatioita molemmilta hankkeilta.

LONG PLAYN JUTUSSA kuvattiin, kuinka molemmat hankkeet epäonnistuivat lupauksissaan. Isangi-hankkeessa paikallisille yhteisöille luvattu apu jäi toteutumatta ja metsätuho kiihtyi kompensaatiohankkeen käynnistymisen jälkeen. Kariban kehittäjien tekemät laskelmat hankkeen ilmastovaikutuksista arvioitiin myöhemmin jopa kolmekymmentä kertaa liian optimistisiksi. Molempien hankkeiden alamäki alkoi jo vuosia sitten.

Hanna Nikkasen ja Jonas Gerdingin kirjoittama juttu paljasti, että epäonnistuneiden hankkeiden krediittejä käytettiin viime päiviin asti Verran puskurivarastossa vakuutena tulevia epäonnistumisia vastaan. 

Kariban tuottamia krediittejä myös myytiin edelleen asiakkaille.

Verra ilmoitti tällä viikolla poistavansa kaikki jäljellä olevat Kariba-hankkeen hiilikrediitit myynnistä ja puskurivarastosta. Lisäksi järjestö vaatii vahingonkorvauksia hankkeen kehittäjältä Carbon Green Investmentsiltä.

Verra pyytää nyt, etteivät krediittien välittäjät enää myisi omista varastoistaan Kariban tuottamia hiilikrediittejä. Niitä on liikkeellä noin viisi miljoonaa. 

ILMASTOASIANTUNTIJA Niklas Kaskeala näkee Verran toimet merkkinä järjestelmän haavoittuvuudesta.

”Verralla ei ollut muutakaan vaihtoehtoa. On selvää, että näiden krediittien ilmastoarvo on huomattavasti väitettyä heikompi, olivat ne sitten myynnissä tai puskurissa”, Kaskeala sanoo.

Jos arvottomat krediitit olisivat yhä jääneet pyörimään markkinoille, se olisi tehnyt hallaa sekä Verran että koko järjestelmän uskottavuudelle. 

Kaskealan mielestä reaktio oli kuitenkin huomiotaherättävän hidas.

”Esimerkiksi Kariban ongelmallisuus on ollut tiedossa vuodesta 2020 alkaen. Sen tuottamia krediittejä on iloisesti kuitenkin myyty. Miksi asiaa korjataan vasta nyt?”

Kaskealan mukaan tilanne jättää vielä avoimia kysymyksiä siitä, miten vastuu jakautuu hiilikrediittejä tuottavassa ketjussa. Verra vaatii nyt vahingonkorvauksia Kariban hankekehittäjältä. Kaskealan mukaan vahingonkorvauksia voisi periaatteessa vaatia myös Verralta. Tai krediittejä myyneeltä ja hanketta tukeneelta sveitsiläiseltä South Polelta: The New Yorker-lehti paljasti vuonna 2023, että yritys tiesi hankkeen ongelmista pitkään ja salasi ne. 

”Kaikki tämän hankkeen toimijat sysäävät vastuuta toiselle taholle, eikä kukaan halua ottaa sitä itselleen.”

Karibaa johtanut zimbabwelainen safariyrittäjä Steve Wentzel on kertonut medialle piilottaneensa hankkeen rahat veroparatiiseihin. 

PÄÄSTÖKOMPENSAATIOIDEN OSTAJILLE ei ole toistaiseksi ollut tarjolla kuluttajansuojaa hankkeiden epäonnistumisten varalta. Erityisen epäselvältä vastuukysymys on näyttänyt tilanteissa, joissa ongelmien syynä on kehittäjän laiminlyönti tai epärehellisyys.

”Jos asiakas on luottanut krediitin arvoon, niin varmaan hänellä on huijattu olo”, Kaskeala sanoo.

Long Playn jutussa ruotsalainen kustantamo Bonnier Books kertoi luopuneensa kompensaatioista vuonna 2023 osittain siksi, että epäonnistuneiden hankkeiden krediitit jäivät roikkumaan eikä niiden tilaa koskaan selvitetty.

Suomalainen Wolt puolestaan kertoi olevansa tyytyväinen yhteistyöhön South Polen kanssa.  Wolt sanoi pitävänsä ostamiaan krediittejä luotettavina.

Kuva: Jonas Gerding.
Koneen säätiö tukee Long Playn metsätoimitusta. ”Kuolleet nielut” -jutun tekoa tuki myös Journalismfund.