Suomen talousviisaat käyttäytyvät kuin ilmastokriisiä ei olisi, ja sillä voi olla ikävät seuraukset

Long Playn uudessa Kriisien kriisi -podcastissa toimittaja Riikka Suominen tivaa, kenen vastuulla on huolehtia julkisen talouden varautumisesta, kun ilmastokriisi panee talouslaskelmat uusiksi.
 

Toimittaja Riikka Suominen on jo pitkään kahlannut läpi talousuutisia ja ministeriöiden raportteja löytääkseen niistä jonkun, joka huolehtisi siitä, että Suomen julkinen talous kestää ilmastonmuutoksen tuoman epävakaisuuden. Vastausta ei ole toistaiseksi löytynyt. Se on vähän huolestuttanut häntä.
 
”Esimerkiksi tässä on juttu, jossa valtiovarainministeriön budjettipäällikkö puhuu aukeaman verran talouden ongelmista. Ekokriisi ei ilmeisesti kuulu niihin”, Suominen toteaa Kriisien kriiri -podcastin ensimmäisessä jaksossa.
 
Esimerkki ei ole ainoa. Itse asiassa vaikuttaa siltä, että kaikista suomalaisista juuri talousvaikuttajat eivät olisi lainkaan kuulleet ilmastosta. On kuin talous pyörisi jollakin vieraalla planeetalla, jolla nälkää, konflikteja tai äärisäitä ei ole.
 
”Laskelmat tehdään kuin ennenkin, ikään kuin asiat eivät olisikaan muuttumassa.”
 
Ne tulevat muuttumaan. Cambridgen yliopiston tutkijoiden mukaan nykyinen lämpenemistahti vaikuttaa Suomen talouteen nopeasti. Se voi huonontaa Suomen luottoluokitusta jo tällä vuosikymmenellä. Silloin valtion ottamat lainat kallistuisivat, ja se olisi Suomen julkiselle taloudelle suuri muutos.
 
Suomen kannalta kyse ei ole siitä, että kuumeneminen tappaisi täällä ihmisiä ensimmäisenä. Suomi kyllä välttyy rajuimmilta äärisäiltä, ja yhteiskunta on vakaa. Mutta taloutemme kytkeytyy maailman muihin maihin, ja paikalliseksi luullut häiriöt voivat sotkea maailmantalouden pitkäksi ajaksi. Se nähtiin esimerkiksi finanssikriisin yhteydessä: yhdysvaltalaisten asuntolainojen romahdus hyydytti Suomen talouden pitkäksi ajaksi.
 
”Tutkijat on esittäneet jopa että tuo talouskriisi oli syypää laitaoikeiston nousuun ja Brexitiin”, Suominen sanoo.
 
Long Playn neliosaisen Kriisien kriisi -podcastin ensimmäisessä jaksossa Suominen kohtaa talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri Seppo Orjasniemen.
 
Orjasniemen mukaan ilmastouutiset eivät ole muuttaneet mitään Suomen julkisen talouden varautumisessa. Toisaalta – eipä arviointineuvostollekaan ole annettu tehtäväksi tutkia ilmastonmuutoksen vaikutusta talouteen.
 
Podcastin ykkösjaksossa selviää esimerkiksi se, että Uuden-Seelannin budjetissa varaudutaan säännöllisiin maanjäristyksiin: aina on oltava varaa korjata tuhoja. Vastaavaa valmistautumista olisi Orjasniemen mukaan vaikea toteuttaa Suomessa, vaikka periaatteessa moni kannattaa ajatusta. 
 
”Kuka sen lopulta maksaa? Sen päätöksen tekeminen on tosi hankalaa. Jos Espoon rannikot meinaa peittyä, miksi sisämaan asukkaita kiinnostaisi, että isot kivitalot Westendissä hukkuu?”
 
Kriisien kriisi -podcast on osa Long Playn ympäristönmuutoksen erikoistoimituksen toimintaa. Sitä tukevat Maj ja Tor Nesslingin säätiö sekä Koneen säätiö.

Löydät podcastin tavallisimmista podcast-palveluista, esimerkiksi Spotifyista tai Applen podcast-palvelusta.