Nokia kiistää auttaneensa Venäjää televalvonnassa, mutta johtajakseen se valitsi Kremlin televakoilupomon

Hanna Nikkanen kirjoitti tällä viikolla Nokian toiminnasta jutun saksalaislehti Die Zeitille. Tämä juttu perustuu Die Zeitin artikkelia varten tehdylle taustatyölle.

Viime viikolla The New York Times uutisoi, että Nokia on auttanut Venäjää rakentamaan ihmisoikeussopimuksia rikkovan televalvontaverkoston. Tietoverkkoja vakoilevaa SORM-järjestelmää käytetään tiettävästi opposition kannattajien seuraamiseen ja kiristämiseen. Muun muassa vangittu toisinajattelija Aleksei Navalny vaikuttaa olleen kohde.

Venäjän laki edellyttää, että verkkoihin asennetaan valvontalaitteita, ”mustia laatikoita”. Niiden tallentamat puhelut, sähköpostit ja internetin selaustiedot siirtyvät operaattorin verkosta suoraan tiedustelupalvelu FSB:n paikallistoimistoihin ilman oikeuslaitoksen valvontaa.

The New York Times perusti juttunsa vuodettuihin sisäisiin asiakirjoihin. Ne käsittelevät mobiiliverkkoa, jonka Nokia on rakentanut MTS:lle, Venäjän suurimmalle operaattorille. Jutun mukaan Nokian työntekijöillä on ollut merkittävä rooli mustien laatikoiden verkoston rakentamisessa.

Ainakin osa asiakirjoista on päätynyt verkkoon jo muutama vuosi sitten. Nokia ei ole kiistänyt asiakirjojen aitoutta, mutta sanoi juttua ”harhaanjohtavaksi”.

”Nokia ei valmista, asenna tai huolla SORM-laitteita tai järjestelmiä. Väitteet siitä, että niin tekisimme, ovat vääriä”, yhtiö kirjoitti verkkosivuillaan julkaisemassaan lausunnossa.

The New York Timesin mukaan asiakirjoista kuitenkin selviää, että Nokian työntekijät kävivät ainakin 12 venäläispaikkakunnalla hoitamassa SORM-järjestelmän toimintaan liittyviä tehtäviä. Vierailut tapahtuivat vuosina 2016-2017, kun MTS päivitti verkkoaan.

Nokia ei vastannut tähän juttuun liittyviin kysymyksiin.

SORM (”system for operative investigative activities”) kehitettiin 1990-luvulla Venäjän turvallisuuspalveluiden käyttöön. Se on pohjimmiltaan niin sanottu lawful intercept -järjestelmä, jonka avulla viranomaiset voivat tarkkailla viestintää puhelinoperaattoreiden verkoissa.

Nokian oman lausunnon mukaan sen osallisuus SORM-järjestelmässä on rajoittunut siihen, että se on laatinut verkkoihinsa teknisen valvonta-aukon viranomaiskäyttöä varten. Tällaisia valvontaportteja on lähes kaikissa maailman televerkoissa ja niitä perustellaan rikostutkinnan tarpeilla ja terrorismin torjunnalla.

Lausunnossaan Nokia vetosikin siihen, että sen toiminta on sekä tavanomaista että Venäjän lakien mukaista: ”Lawful intercept on standardinmukainen toiminto, joka löytyy jokaisesta televerkosta lähes kaikista maista”, yhtiö lausui. Se korosti, että valvonta-aukkoja tarvitaan, jotta ”asianmukaisesti valtuutetut viranomaiset” voisivat taistella rikollisuutta vastaan.

Se kuitenkin tiedetään, että taistelu rikollisuutta vastaan voi näyttää Venäjällä hyvin erilaiselta kuin Länsi-Euroopassa. Kansainvälinen yhteisö on jo vuosien ajan varoitellut FSB:n alati laajenevista valvontavaltuuksista juuri SORM-järjestelmässä. 
Esimerkiksi Suomessa lawful intercept -portin käyttö edellyttää vakavaa rikosepäilyä ja tuomioistuimen lupaa. Venäjällä FSB voi vakoilla televerkkoja ilman oikeuden lupaa tai minkäänlaista rikosepäilyä. Operaattorin on lisäksi liitettävä lawful intercept -portteihin valvontalaitteita, jonka myötä edes operaattori ei näe, keitä sen asiakkaista vakoillaan.

Vuonna 2015 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin linjasi yksimielisesti, että SORM-järjestelmä rikkoo Euroopan ihmisoikeussopimusta. Sen jälkeen Venäjä on tiukentanut televerkkojen valvontaa entisestään.

Nokia on siis rakentanut Venäjällä verkkoihinsa valvontamahdollisuuden, jota käytetään ihmisoikeuksien rikkomiseen. The New York Timesin mukaan se on lisäksi antanut teknistä apua varsinaisten valvontalaitteiden käytössä. Jälkimmäisen väitteen yhtiö kiistää, ensimmäistä ei.

NOKIAN VENÄLÄISEN TYTÄRYHTIÖN yhteys maan tiukentuvaan verkkokontrolliin näyttää ulottuneen syvemmälle kuin tekniseen tukeen. Elokuussa 2018 Nokia nimitti Venäjän-yhtiönsä pääjohtajaksi Rashid Ismailovin, joka oli siihen asti toiminut Venäjän viestintäministeriössä teknologiateollisuudesta vastaavana apulaisministerinä.

Viestintäministeriö vastaa SORM-järjestelmän kehityksestä. Ismailovin nelivuotisen ministeriökauden aikana SORM-järjestelmän läpinäkyvyys oli vähentynyt entisestään. Samalla ministeriö ajoi voimakkaasti Vladimir Putinin lempilapsen, niin kutsutun ”suvereenin internetin” kehittämistä. Tarkoituksena on kehittää verkko, jota on entistä helpompi valvoa ja sensuroida, ja jonka avulla Venäjän verkkoliikenteen voi tarvittaessa eristää kokonaan muusta tietoverkosta.

Ismailov viihtyi Nokian pääjohtajana vain kymmenen kuukautta. Kesällä 2019 hän siirtyi johtamaan teknologiayhtiö DtsOA:ta, josta on saatavilla vähänlaisesti tietoa. Venäläisen RBC:n tutkivat toimittajat saivat syyskuussa 2019 selville, että DtsOA koordinoi suvereenin internetin edellyttämien sensuuri- ja valvontalaitteiden asennusta.

Tällaista asennussopimusta ei Venäjällä anneta mille tahansa teknologiafirmalle, sillä toteuttajalta vaaditaan korkeaa turvallisuusluokitusta. Tehtävään valitaan tyypillisesti yritys, jolla on tiiviit yhteydet Kremliin ja FSB:hen. 
Rashid Ismailov ei vastannut kommenttipyyntöihin.

ALEKSANDER ISAVNIN ON VERKKOVALVONNAN TUTKIJA Moskovan vapaassa yliopistossa, joka on Putinin hallintoa vastustava uusi tutkijayhteisö. Hänen mielestään Nokian vastaus The New York Timesille on monilta osin uskottava; ei esimerkiksi ole syytä epäillä että Nokiaa olisi suoraan pyydetty valmistamaan tai asentamaan SORM-laitteistoja.

Isavnin pitää lausuntoa silti harhaanjohtavana. Hänen mielestään se antaa tarkoituksella ymmärtää, että tietoverkkojen valvonta Venäjällä muistuttaa muun maailman käytäntöjä, ja että tarkoitus on vain ratkaista rikoksia.

Räikein esimerkki on lausunnossa annettu määritelmä lawful intercept -järjestelmille, Isavnin sanoo: linkki ohjaa lukijan Euroopan televiestinnän standardointilaitoksen ETSI:n sivuille lukemaan eurooppalaisesta valvontastandardista, vaikka oikeasti tapauksessa on kyse venäläisestä SORM-standardista. Siis sitä, jonka käytön Euroopan ihmisoikeustuomioistuin jo vuosia sitten ilmoitti polkevan ihmisoikeuksia.

“ETSI:llä ja Venäjällä ei ole mitään tekemistä keskenään. SORM on hallitsematonta massavalvontaa”, Isavnin sanoo. 

KYSEESSÄ EI OLE ensimmäinen kerta kun Nokia rakentaa televerkkoja  tiiviissä yhteistyössä autokraattisten hallitusten kanssa. Kun kohua on noussut esimerkiksi Turkmenistanin ja Iranin diktaattorien myötäilystä, yhtiö on vedonnut siihen, että se on vain noudattanut lawful intercept -ominaisuuksiin liittyviä sääntöjä – tosin aina se ei ole pitänyt paikkaansa.

Seurasin Iranin tapausta aikoinaan tiiviisti. Lopulta selvisi, että yhtiö oli myynyt maahan myös ”valvontakeskuksia”, jotka paljastuivat valvontalaitteiksi. Valvontakeskusten valmistukseen ja asentamiseen liittyvät liiketoiminnot on sittemmin ulkoistettu Trovicor-nimiselle yhtiölle.

Maaliskuun alussa Nokia ilmoitti vetäytyvänsä Venäjältä Ukrainan sodan vuoksi. Samalla Nokia jatkaa televerkkojen rakentamista useissa epädemokraattisissa valtioissa. Se tekee yhteistyötä muun muassa Kiinan valtiollisten teleoperaattoreiden kanssa samalla, kun Kiina vainoaa uiguurivähemmistöään.

Helmikuussa yhtiö tiedotti uudesta televerkkojen laajentamista koskevasta sopimuksesta Saudi-Arabian suurimman operaattorin, Zainin, kanssa. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan toisinajattelijoiden digitaalinen valvonta ja vaino ovat kiihtyneet rajusti sen jälkeen, kun kruununprinssi Mohammed bin Salman nousi valtaan vuonna 2017.