Kreikan valtio urkkii toimittajia ja sen pitäisi kiinnostaa koko Eurooppaa

Tänään International Press Institute julkaisi vakavasanaisen kannanoton.

”Pyydämme Kreikan hallitusta vastaamaan välittömästi syytöksiin siitä, että valtion tiedustelupalvelu on valvonut tutkivaa toimittajaa Stavros Malichudisia”, siinä luki.

Syynä oli sanomalehti EfSynin (Efimerida ton Syntakton) skuuppi. Lehti oli saanut haltuunsa Kreikan tiedustelupalvelun sisäisiä asiakirjoja. Ne osoittavat, että tiedustelupalvelu salakuuntelee ja seuraa ihmisiä, joita ei epäillä rikoksista, mutta jotka osuvat tiettyihin ”ideologisiin profiileihin”. Tarkkailtavien listalla oli etenkin koronankieltäjiä ja siirtolaisten parissa työskenteleviä ihmisiä. Jälkimmäiseen ryhmään kuului esimerkiksi pakolaisia auttavassa kansalaisjärjestössä vaikuttava virkamies sekä Solomon-verkkojulkaisun tutkiva toimittaja Stavros Malichudis.

Malichudis on mukana useissa tutkivan journalismin verkostoissa, kirjoittaa juttuja ulkomaisille medioille ja keskustelee jatkuvasti muiden toimittajien kanssa heidän tulevista jutuistaan.

"Minun puheluni ovat voineet altistaa todella monia ihmisiä salakuuntelulle: kreikkalaisia toimittajia, ulkomaisia toimittajia. Se on ollut kustannustehokas tapa valvoa suurta joukkoa toimittajia”, Malichudis kertoi meille tänään Solomon-lehden toimituksessa.

Ai niin, lämpimät terveiset Ateenasta! Olemme täällä tekemässä LP-juttua Kreikan nykytilanteesta. Vierailimme myös vakoilutapauksen paljastaneen EfSynin toimituksessa. Skuupin kirjoittanut toimittaja Dimitris Terzis tarjosi kahvia, poltti tauotta sätkää pienessä työhuoneessaan ja kertoi meille Kreikan viime vuosien kehityskuluista lakoniseen sävyyn.

”Siirtolaisuus on tarjonnut hallitukselle tekosyyn palata vanhoihin tapoihin ja tiukkaan kontrolliin”, Terzis sanoi.

Kaksi vuotta vallassa olleen oikeistohallituksen kaudella poliisiväkivalta on lisääntynyt, aktivisteja on vangittuna, ja pakolaisia majoittaneet vallatut talot on tyhjennetty ihmisistä.

”Vanhoilla tavoilla” Terzis viittasi diktatuurin aikaan. Se on muutenkin ollut tällä viikolla kreikkalaisten mielissä. Marraskuussa 1973 sotilaat nimittäin surmasivat parikymmentä diktatuuria vastustanutta opiskelijaa Ateenan teknillisellä korkeakoululla. Verilöylyn vuosipäivää vietettiin keskiviikkona.

Kun seurasimme vuosipäivän mielenosoituksen jälkilöylyjä Exarchia-aukiolla, kuvajournalistit ilmestyivät paikalle kypärät ja kaasunaamarit mukanaan. He kertoivat, että ilman sellaisia ei mielenosoituksiin ole asiaa. Yksi toimittaja oli pukeutunut topattuun prätkätakkiin, jotta pampun iskut eivät sattuisi niin paljon.

Ja nyt EfSynin juttu osoitti todeksi sen, mitä moni on arvellut: nyky-Kreikassa urkitaan toimittajia ja lakimiehiä. 

Pääministeri Kyriákos Mitsotákisin hallitus muutti tiedustelulakeja heti valtaan päästyään. Nyt pääministeri valvoo kaikkea tiedustelutoimintaa. Samalla siirtolaisuus on määritelty ”kansallisen turvallisuuden asiaksi”, ja sillä oikeutetaan vakoilua ja raskaita rikossyytteitä.

Työn alla on lisää lakimuutoksia. Dimitris Terzis sanoi, että jos ne menevät parlamentissa läpi, se mahdollistaisi tiedustelupalvelun miehittämisen työntekijöillä, jotka ovat uskollisia pääministerin keskustaoikeistolaiselle Uusi demokratia -puolueelle. Silloin Mitsotákis käytännössä johtaisi tiedustelua, vaikka hallitus joissain tulevissa vaaleissa vaihtuisi.

Kuulostaa unkarilaiselta, sanoimme. Terzis nauroi. Niinhän se kuulostaa! Tosin sillä erolla, että toisin kuin Viktor Orbán, Mitsotákis on onnistunut pitämään välinsä eurooppalaisiin kollegoihin lämpiminä. Viime vuosina Kreikan sisäpolitiikka ei ole juuri kiinnostanut muuta Eurooppaa, toisin kuin 2010-luvulla, jolloin talouskriisiin ajautuneelle Kreikalle laadittiin tukipaketteja ja niistä riideltiin jatkuvasti.

Terzis huomautti, että ulkomailla ei pitäisi tuudittautua ajattelemaan, että Kreikan nykyiset tapahtumat ovat irrallisia muusta Euroopasta. Eivätkä ne liity kansanluonteeseen tai sen sellaiseen hölynpölyyn – tuo virhe on tehty jo aiemmin.

Kreikassa tiivistyvät tällä hetkellä Euroopan suuret kriisit: pakolaisuuden politisoituminen, ilmastonmuutoksen seuraukset, äänestäjien rapautuva luottamus puolueisiin.

”Jos tämä tapahtuu täällä, se voi tapahtua teillekin”, Terzis sanoi vakavoituen.

”Kyse on demokratiasta.”