Jos valtiovarainministeriö jyrähtäisi, siirtyisikö ilmastokriisi Suomen talouspolitiikan keskiöön?

Long Playn Kriisien kriisi -podcastin viimeisessä jaksossa Suomen vaikutusvaltaisin virkamies löytää itsensä tuhon tieltä. 

“Valtiovarainministerit istuvat talouspolitiikan työkalujen päällä”, valtiovarainministeri Annika Saarikko lausui Glasgow’n ilmastokokouksessa viime syksynä.

“Peffa penkistä sitten”, toimittaja Riikka Suominen kirjoitti silloin muistiinpanoihinsa. Hän oli tyytymätön siihen, miten Saarikko kuvasi valtiovarainministerien ilmastokoalition tapaamista. Suomen aloitteesta perustettu 67 maan koalitio ei tuntunut saavan aikaan muuta kuin tyhjää puhetta. 

Kokouksen jälkeen Riikka Suominen ryhtyi tekemään Long Playlle Kriisien kriisi -podcastia, jossa hän etsii Suomen valtiontalouden vastuunkantajia ilmastokriisin aikakaudella. Podcastin viimeisessä jaksossa Suominen päätyy valtiovarainministeriöön. (Aiemmissa jaksoissa hän on etsinyt vastauksia talouspolitiikan arviointineuvostosta, eläketurvakeskuksesta ja Suomen pankista.)

“Me olemme tottuneet varoittelemaan talouteen liittyvistä uhista. Kyllä meidän tehtävä on herätellä myös siitä, että olemme tuhon tiellä tälläkin hetkellä”, kansliapäällikkö Juha Majanen sanoo Suomisen haastattelussa. 

Majasen mukaan tuhon tielle on vienyt muun muassa se seikka, että talouslaskelmat ovat viime vuosikymmeninä suhtautuneet ihmiskunnan ilmastotoimiin turhan optimistisesti. 

“Laskelmissa on luotettu, että ihmiskunta pystyy toimimaan järkevästi eikä ilmastosta tule katastrofia”, Majanen sanoo. 

“Mutta tilanne ei ole ihan näin hyvä.”

Nyt laskelmia haluttaisiin päivittää, mutta se ei ole ollut yksinkertaista. Majasen mukaan ministeriön on ollut vaikea löytää ympäristöasioihin perehtyneitä ekonomisteja. 

Majasta on kutsuttu Suomen vaikutusvaltaisimmaksi virkamieheksi. Valtiovarainministeriön tekemät suunnitelmat määräävät julkisen talouden rahankäytöstä vaalikausien yli – esimerkiksi tuorein niistä vuoteen 2025 asti. Ja jos valtiovarainministeriö vaalien alla jyrähtää esimerkiksi talouskurin tarpeesta, poliitikot ja media tapaavat syödä ministeriön kädestä ja velkakellot raahataan raksuttamaan televisiostudioihin.

Ilmastonmuutokseen liittyvistä taloudellisista uhkakuvista ministeriö ei ole toistaiseksi jyrähdellyt. Niin kuitenkin tapahtuu ensi vuoden syksyllä, kun nykyhallituksen kausi lähestyy loppuaan, Majanen lupaa.

Raksuttaako silloin studiossa hupenevaa hiilibudjettia seuraava kello, Suominen miettii. Vai onko ilmastonmuutokseen varautumisesta puhuminen taloustoimittajille ja poliitikoille edelleenkin vaikeampaa kuin esimerkiksi valtionvelasta puhuminen?

“Riskeistä, joissa tässä podcastissa puhun, on varoiteltu toistakymmentä vuotta. Lehdet ovat uutisoineet varoitukset, mutta välttäneet puhetta vastuusta”, Suominen summaa. 

“Väitän, että se on hidastanut talouden varautumista.”

Löydät Kriisien kriisi -podcastin muun muassa Googlen ja Applen podcast-alustoilta sekä Spotifyista.