Lyhyet
Ilmastokummit on maksattanut asiakkailla valelaskuja ja tulevia maakauppoja
Epämääräisiä metsityslupauksia on myyty puoliväkisin pienyrityksille, ja ostamiaan taimia ei ole nähnyt kukaan.
Pusan metsä Pieksämäellä on ollut Ilmastokummit-päästöhyvityspalvelun lippulaiva. Sinne on Ilmastokummien mukaan ollut määrä istuttaa 7 000 puuta kasvamaan järeäksi ja sitomaan hiilidioksidia. Finnwatchille Ilmastokummit on kertonut metsittävänsä käytöstä poistuneita turvetuotantoalueita.
Long Play löysi Ilmastokummien toiminnasta useita epäselvyyksiä. Yksi niistä liittyy Pusan metsään. Sinne ei nimittäin mitenkään ole mahdollista istuttaa 7 000:ää puuta. Ensinnäkin Ilmastokummien omistama palsta on sellaiselle puumäärälle liian pieni, vain 2,5 hehtaaria. Lisäksi palstalla kasvoi valmis taimikko jo silloin, kun Ilmastokummit noin kaksi vuotta sitten osti sen. Se on edellisen omistajan istuttamaa metsää turpeennostoalueen vieressä, ei siis metsitystä odottavaa turpeennostoaluetta.
Pusan metsään on uskonut muun muassa tubettaja Ville Mäkipelto, joka teki Ilmastokummien kanssa kaupallista yhteistyötä huhtikuussa 2020. Videossaan Mäkipelto haastoi seuraajansa hillitsemään ilmastonmuutosta ostamalla puita Ilmastokummien metsään – tai siis ”Mäkipelto-metsään”: ”Voidaan palata myöhemmin tänä vuonna katsomaan, että mitä meidän yhteiselle Mäkipelto-metsälle oikein kuuluu.”
Kampanja lähti mukavasti käyntiin. Ilmastokummit kertoi Mäkipellolle, että hänen seuraajiensa ostamat taimet istutettaisiin Pusan palstalle ja merkittäisiin kyltillä. Siellä niitä voisi käydä katsomassa.
Mäkipelto sai linkin, jonka kautta hän saattoi seurata kampanjaostojen määrää. Jossain vaiheessa puita oli ostettu toistasataa, Mäkipelto muistaa. Sitten hän ei enää muistanut seurata laskuria.
Nyt Mäkipellon saama seurantalinkki ei enää toimi. Eipä kukaan voisi puita ostaakaan, sillä Mäkipellon kampanjaan liittyvä ostolinkkikin on rikki. Toista videota ei koskaan tullut tehtyä, eikä Ilmastokummeista enää kuulunut mitään. Mäkipellolle tuli muita kiireitä.
Olisiko pitänyt aktiivisemmin vaatia yhteydenpitoa, hän pohtii.
”Näiden yhteistöiden osalta luotan kyllä yleensä siihen, että yhteistyökumppani on itse yhteydessä siitä, mitä on sovittu.”
Yhteistyöhön valmistautuessaan Mäkipelto oli halunnut arvioida Ilmastokummien uskottavuutta. Silloin hän oli huomannut, että palvelun sivuilla oli pitkä lista luotettavan oloisia, kuuluisia tukijoita – ei kai niin olisi, jos toiminta ei olisi vakaalla pohjalla?
Ilmastokummit poisti poliitikkojen nimistä koostuneen tukijalistan Mäkipellon videon julkaisun aikoihin, kun ainakin kolme poliitikkoa oli kertonut Twitterissä vaatineensa nimensä poistamista jo pitkään. Listan tilalle tuli Ville Mäkipellon video.
Nyt, 1,5 vuotta myöhemmin, Mäkipelto on yhä Ilmastokummien näkyvin tukija. Hänen nimensä ja kuvansa komeilevat verkkosivuston etusivulla sekä kiinnitettynä julkaisuna sosiaalisen median kanavien paraatipaikoilla. Hänestä on ikään kuin tullut Ilmastokummien kasvot.
Mäkipellolla on maine vastuullisena tubettajana. Hän on 33-vuotias teologian tohtori ja psykologian maisteriopiskelija, joka kertoo videoillaan esimerkiksi historiasta ja ihmismielestä. Long Playn yhteydenoton myötä hän tajuaa olevansa ainoa ihminen, joka ylipäänsä esiintyy Ilmastokummien sivuilla ja somekanavissa.
”He jossain vaiheessa ehdottivat, että mut voisi lisätä heidän nettisivuilleen. Jos selviää että tässä on kauheasti jotain hämärää, en halua olla siellä enää.”
(Tämän jutun julkaisemisen alla Ilmastokummit poisti Mäkipeltoon liittyvät sisällöt verkkosivuiltaan ja sosiaalisen median kanavista. Mäkipelto oli pyytänyt tätä.)
Mitä Mäkipelto aikoo tehdä, jos käy ilmi, että hänen seuraajiensa Mäkipelto-metsään ostamia puita ei ole olemassa?
”Tietysti mielelläni minä siitä avoimesti kerron. Olen tehnyt heidän kanssaan yhteistyötä ja on vastuullista kertoa siitä.”
Sosiaalisen median perusteella moni Ilmastokummien asiakkaista on ollut naisten omistamia pienyrityksiä: esimerkiksi kampaamoita, vaatekauppoja, tilitoimistoja ja kukkakauppoja. Päästöhyvityksiä on markkinoitu heille puhelinmyyntinä erityisesti marraskuun 2019 ja huhtikuun 2020 välillä. Sen jälkeen toiminta näyttää hiipuneen.
Long Playn tavoittamat asiakkaat kertovat myynnin olleen aggressiivista ja myyjien olleen usein huonosti perillä asioista. Helsinkiläinen valokuvaaja Hannamari Shakya sai puhelun Ilmastokummien myyjältä loppuvuodesta 2019. Shakya oli puhelun aikana aikeissa ostaa hyvityksiä oman yrityksensä nimiin, mutta kun myyjä ei osannut kertoa toiminnasta riittävästi, hän alkoi epäröidä. Shakya sopi myyjän kanssa, ettei hän ainakaan vielä ostaisi mitään. Kahden seuraavan kuukauden aikana Shakya sai Ilmastokummit Oy:ltä kolme muistutuslaskua erääntyneestä 120 euron ostosta. (Long Play on nähnyt laskut.)
”Voin kuvitella, että moni maksaa laskun perinnän pelossa”, Shakya sanoo.
Hän ei koskaan saanut vastausta lähettämäänsä sähköpostiin, jossa pyysi Ilmastokummeja poistamaan hänet listoiltaan. Laskujen tulo kuitenkin lakkasi.
Ilmastokummit Oy:n hallituksen puheenjohtaja Matti Vilolan mukaan myyntiä ovat hoitaneet ulkopuoliset työntekijät.
“Heille oli kyllä annettu tarkat ohjeet miten myyntiä tuli tehdä, ja jos ongelmia ilmeni, niihin puututtiin tottakai.”
Oston tehneet asiakkaat ovat yleensä saaneet Ilmastokummeilta sähköpostissa nettisivuille liitettävän eräänlaisen leiman sekä diplomin, jossa kerrotaan, kuinka monta puuta asiakkaan nimissä on istutettu. ”Näytä tätä sertifikaattia ystävillesi, asiakkaillesi, työntekijöillesi, kolleegoillesi ja yhteistyökumppaneillesi”, viestissä lukee.
Luvattua tietoa puiden täsmällisestä istutuspaikasta tai -aikataulusta kukaan ei näytä saaneen.
Osa asiakkaista on kokenut, että ensimmäisen kaupan jälkeen jatkuneet myyntisoitot ovat olleet häiritsevän päällekäyviä, ja niitä on ollut vaikea saada loppumaan.
Porilainen kukkakauppayrittäjä Kirsi Saarenpää osti Ilmastokummeilta 30 puun istutuksen helmikuussa 2019. Diplomi seurasi sähköpostissa: puut tultaisiin istuttamaan Pusan metsään.
Seuraava myyntipuhelu oli Saarenpään mielestä aggressiivinen.
”Muistan, kuinka suutahdin soittajalle ja lupasin harkita asiaa.”
Lasku saapui sähköpostiin heti puhelun jälkeen.
”Koska asia on itselleni tosi tärkeä, päätin ostaa ne puut. En kuitenkaan saanut uutta sertifikaattia.”
Harva Ilmastokummien asiakkaista näyttää kyselleen tarkempien tietojen perään. Se tuntuu alkuun erikoiselta: hehän ovat antaneet Ilmastokummeille rahaa, jotta nämä hoitaisivat heidän puuntaimiaan vastuullisesti noin sadan vuoden ajan. Kai sellainen luottamus pitää jotenkin ansaita?
Tavallisille ihmisille voi tulla yllätyksenä se, että alaa ei valvo mikään viranomainen eikä sillä ole käytännössä minkäänlaisia pelisääntöjä. Pienyrityksillä ei välttämättä ole aikaa tai osaamista päästöhyvitysten valvontaan, joten luottamus ikään kuin ulkoistetaan. Jos hyvityspalvelulla on jo uskottavan kuuloisia tukijoita – poliitikkoja, suuryrityksiä, korkeasti koulutettuja internetvaikuttajia – siihen on helppo luottaa.
Puustellin ja Metso Outotecin kokoiset yritykset sen sijaan harvemmin jakelevat alihankkijoilleen rahaa ilman työn seurantaa. Ympäristöstä huolehtiminen on tärkeä osa molempien yritysten julkista kuvaa, joten päästöasioita tuntevaa henkilökuntaa pitäisi löytyä.
Puustelli mainostaa huonekalujensa olevan hiilineutraaleja. Yhtiö kertoo kompensoivansa päästöjään vähintään 3800 hiilidioksiditonnin verran vuodessa. Se toteutetaan käyttämällä kahta metsityspalvelua, Ilmastokummeja ja Puuni Oy:tä. Lisäksi rahoitetaan John Nurmisen säätiön Itämeri-työtä.
Puustellin projektipäällikkö Tony Lönnqvist vakuuttaa, että yhtiö on ollut hiilikaupoissaan varovainen. Hän on tilannut Ilmastokummeilta 5 333 puuta entiselle turvetuotantoalueelle istutettuna. Kauppaa hiottiin jo keväällä 2020, mutta se viivästyi, koska Ilmastokummeilla ei omien sanojensa mukaan ollut riittävän suurta metsitettävää aluetta.
Samaan aikaan Ilmastokummit kuitenkin kertoi verkkosivuillaan, että sen olemassaolevien alueiden kapasiteetti on 22 200 puuta. Toisin kuin muilla asiakkailla, Puustellin kanssa laadittuun sopimukseen kuuluu vaatimus tarkkojen karttakoordinaattien esittämisestä.
Lopulta Ilmastokummit pyysi Puustellia auttamaan rahallisesti maakaupoissa. Sellainen ei ole ollut Lönnqvistin mukaan yleensä tapana, mutta kesällä 2021 Puustelli suostui maksamaan Ilmastokummeille, jotta maakauppa voisi toteutua. Sopivaa aluetta ei Lönnqvistin mukaan ole vieläkään löytynyt.
Kaivos- ja metalliteollisuuden teknologiaa valmistava pörssiyhtiö Metso Outotec mainostaa sitoutuneensa 1,5 asteen ilmastotavoitteeseen ja asettaneensa ympäristöohjelmalleen tarkat, tieteeseen perustuvat tavoitteet. Se maksoi maaliskuussa 2020 Ilmastokummeille 3 700 euroa, jotta Ilmastokummit istuttaisi 925 puuta. Kyse ei ollut suoranaisesta päästöhyvityksestä, vaan tempaus liittyi yhtiön kesätyökampanjaan: 3 700 suomalaista oli hakenut kesätyöpaikkaa, ja yhtiö halusi lahjoittaa yhden euron jokaista hakijaa kohti ilmastotyöhön. Yhtiö julkaisi Ilmastokummeilta saamansa diplomin sivuillaan.
Metso Outotec ei saanut Ilmastokummeilta tietoonsa taimiensa tarkkaa sijoituspaikkaa. Metso Outotecin viestintäjohtaja Helena Marjaranta selvittää asiaa ja kertoo, että puut luvattiin istuttaa ”joko Pieksämäelle tai Haapavedelle”.
Se tieto riitti, Marjaranta sanoo.
”Projekti oli meidän näkökulmastamme varsin onnistunut ja täytti tavoitteet.”
Long Play julkaisee talven aikana useita juttuja vapaaehtoisista päästöhyvityksistä. Lue lisää aiheesta:
Joululahjakauppamme on auki!
Suomen parasta journalismia tuntuvalla alennuksella! Lahjatilaus arkiston kanssa vuodeksi vain 49 € (norm 74 €). Olisi todella ihanaa jos tilaisit Long Playn itselle tai ystävälle lahjaksi. Vastalahjana lupaamme yllättää sinut ensi vuonna.
