
LP 167 18.9.2026
Toinen erä
Pitkät - LP 167
Taiwaniin paenneet hongkongilaiset eivät päässeet turvaan. Kiina hönkii yhä niskaan.
Kymmenettuhannet hongkongilaiset pakenivat Taiwaniin, kun Hongkongin demokratia romahti. Nyt he katsovat huolestuneina, kun Kiina hivuttaa Taiwania yhä lähemmäs itseään. Häirintä ja propaganda ovat arkipäivää, ja tulevaisuutta varjostaa sodan uhka.
Kun Taiwanin pääkaupungissa Taipeissa thainyrkkeilysalia pitävä Fu Tong tuli viime marraskuussa työpaikalleen, hän kohtasi pelottavan näyn: valvontakamera oli rikottu ja salin edusta tuhrittu punaisella maalilla. Se oli kuin verta. Hän pesi sotkun ja aavisti jo, mistä oli kyse.
Fu Tong on 45-vuotias mies, joka on kotoisin Hongkongista. Hänen oikea nimensä on Henry Tong Wai‑hung, mutta hän käyttää mieluummin kutsumanimeään.
Myöhemmin viranomaiset vahvistivat Fu Tongin epäilyt: tekijät olivat lentäneet iskun jälkeen Hongkongiin. Hän ymmärsi, että Hongkongin hallitus oli nyt alkanut häiritä häntä Taiwanissa, kuten se oli tehnyt Hongkongissakin. Paria päivää aiemmin Fu Tong oli etsintäkuulutettu Hongkongissa. Syytteen mukaan hän oli rikkonut vaalilakeja, kun hän oli sosiaalisessa mediassa kehottanut ihmisiä boikotoimaan vaaleja. Hän ei ollut kritiikkinsä kanssa yksin. Muun muassa ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch kutsui vaaleja huijaukseksi.
Hongkong on kuulunut viimeiset 29 vuotta Kiinalle. Kiinassa yhden puolueen yksinvallassa ei ole mitään ihmeellistä, mutta Hongkong on historiansa vuoksi erityistapaus. Brittivallan aikaan siellä oli toimiva oikeusvaltio ja sananvapaus, ja kun valta vuonna 1997 vaihtui, Kiina lupasi kunnioittaa Hongkongin vapauksia.
“Yksi maa, kaksi järjestelmää”, kuului slogan.
Tämän vuoden helmikuussa vandaalit iskivät uudelleen. Taas piti siivota maalit seinistä. Sen jälkeen Fu Tong päätti muuttaa salinsa toiseen paikkaan.
Kesäkuisena aamuna hän istuu uuden salinsa tatamilla ja kertoo kokemuksistaan. Hänessä on sellaista rauhaa kuin kamppailulajien harrastajissa joskus on: ääni on rauhallinen ja vakaa, tatuoidut kädet pysyvät aloillaan eikä turhia liikkeitä ole.
Fu Tong on asunut Taiwanissa nyt neljä vuotta. Päätös maanpaosta alkoi itää vuonna 2019, jolloin Hongkongin poliisi tukahdutti pitkään jatkuneet jättimielenosoitukset väkivalloin.
Hän kypsytteli päätöstä muutaman vuoden ja pakkasi sitten laukkunsa. Takaisin hän ei aio mennä.
“Joutuisin suoraan vankilaan.”
Noihin aikoihin moni muu teki saman ratkaisun. Vuoden 2019 jälkeen Hongkongista on lähtenyt lähes 300 000 ihmistä. Taiwan on myöntänyt hongkongilaisille reilut 55 000 oleskelulupaa. Vielä enemmän ihmisiä on mennyt Britanniaan ja Kanadaan.
Taiwan on ollut pitkään eräänlainen turvasatama maanpakolaisille: siellä on toimiva oikeuslaitos ja sananvapaus, ja ihmisoikeuksia kunnioitetaan.
Viime vuosina Kiina on kuitenkin kiristänyt ruuvia. Se uhittelee ottavansa Taiwanin haltuunsa ja kiusaa sinne paenneita hongkongilaisia.
Kiina on pettänyt kaikki lupauksensa. Vallanvaihdon yhteydessä se oli luvannut Hongkongille laajaa itsehallintoa vuoteen 2047 saakka ja sen rinnalla muun muassa lehdistönvapauden, kokoontumisvapauden, riippumattoman oikeuslaitoksen ja lopulta myös vapaat vaalit.
Illuusio mureni viimeistään vuonna 2003. Silloin Hongkongin Kiina-mielinen hallitus toi parlamenttiin uuden kansallisen turvallisuuden lain, jonka mukaan kaikenlaiset itsenäisyyspyrkimykset ja Kiinaa vahingoittava vehkeily tuomittaisiin ankarasti. Monet hongkongilaiset näkivät lakiehdotuksen yrityksenä heikentää sananvapautta ja muita demokraattisia oikeuksia, ja puoli miljoonaa ihmistä lähti kaduille. Protestit johtivat muutosten hyllyttämiseen.
Kiina ja Kiina-mieliset johtajat kuitenkin jatkoivat sananvapauden rajoittamista.
”Ei ollut mitään suoraan kiellettyjä puheenaiheita. Mutta jos esitti poliittisia mielipiteitä, jotka eivät olleet Kiinalle suopeita, sai aikamoisen ryöpytyksen Peking-m

