Pitkät - LP 12   15.1.2014

Matkailijan Neuvostoliitto

Pitkät - LP 12

Norjan Huippuvuorilla, keskellä arktista erämaata, uinuu neuvostoliittolainen aavekaupunki, jossa aika on pysähtynyt hetkeen ennen ihmisten lähtöä.

Piramidan hiilikaivoksen ympärille rakennettiin kylmän sodan vuosikymmeninä kommunistinen malliyhteisö, jonne pääsivät töihin vain harvat ja valitut. Kaupungin piti olla neuvostoihmisen lopullinen voitto luonnosta ja jalokivi Stalinin teollistamisohjelman kruunussa. Nyt Piramida – norjaksi Pyramiden – on tyhjillään. Koulun aulassa lasten kengät odottavat yhä rivissä ja teatterin lavalla Punainen lokakuu -flyygeli menettää virettään. Vesihanoista tulee ulos vain pölyä. Miksi kaupunki oli ylipäätään olemassa?

”TERVETULOA NEUVOSTOLIITTOON. Viisumia ei tarvita.”

Ollaan Huippuvuorten saarilla, neljän tunnin laivamatkan päässä lähimmästä asutuksesta. Venäläinen matkaopas Vadim johdattaa turistiryhmän M/S Polargirl -paatista kiikkerälle laiturille. Turistit nousevat bussiin, joka ajaa muutaman sadan metrin matkan kaupungin sisäänkäyntiä markkeeraavalle rautaiselle monumentille, jonka huipulla on ruosteinen punatähti. Kyltissä lukee venäjäksi Piramida, norjaksi Pyramiden.

Monumentin edustalla on musta vaunu, joka on täynnä hiiltä. Vaunuun on maalattu valkoisella venäjänkielinen teksti: 31. maaliskuuta vuonna 1998 nostettiin tämä viimeinen tonni hiiltä Piramidan kaivoksesta.

Pohjoisella jäämerellä sijaitseva Huippuvuoret kuuluu Norjalle, mutta 42 muulla valtiolla, esimerkiksi Suomella ja Saudi-Arabialla, on vuonna 1920 solmitun Huippuvuorten sopimuksen nojalla oikeus harjoittaa täällä elinkeinotoimintaa. 1930-luvun jälkeen oikeutta ei ole käyttänyt mikään muu valtio kuin Neuvostoliitto, sittemmin Venäjä.

Ruotsalaiset valtasivat hiilikaivoksen Pyramidenissa jo 1910, mutta myivät sen nuorelle neuvostovaltiolle vuonna 1926. Neuvostoliitolla oli arktiselle kaivostoiminnalle taloudelliset perusteet: Huippuvuorilta haluttiin laivata hiiltä Murmanskin ja Arkangelin alueille, jotka olivat hankalien yhteyksien päässä Siperian kaivoksilta. Ripeästi teollistuva jättiläisvaltio tarvitsi hiiltä polttoaineeksi pohjoisiin satamiinsa.

Kaivoksen kulta-aikoina 1970-luvulla Piramidan kaupungissa asui yli tuhat venäläistä ja ukrainalaista. Nyt täällä ei ole yhtään vakituista asukasta.

PUNAISEN LOKAKUUN 60-vuotisjuhlan katu kulkee kaupungin keskusaukion viertä. Aukion päädyssä seisoo maailman pohjoisin Leninin patsas. Vladimir Iljitshin katse on suunnattu vuonolle, valtavan sinivalkoisen jäätikön seinämään. Jäätikkö on nimeltään Nordenskiöldbreen, ja se on yksi Euroopan suurimmista. Koko Huippuvuorista kaksi kolmasosaa on jään peitossa.

Piramidasta katsottuna koko maailma on etelässä: Osloon on matkaa kaksi tuhatta kilometriä ja Moskovaan vielä enemmän, mutta Pohjoisnapa on vain tuhannen kilometrin päässä.

Jäätikön vasemmalla puolella kohoaa vuori, jonka pyramidia muistuttavan huipun mukaan kaupunki on nimetty. Vuoren seinämää pitkin nousee katettu käytävä kohti maailman pohjoisimman kaivoksen suuta.

Vuoren rinteeseen on muotoiltu valkoisista puunkappaleista sanat: Miru mir. Rauhaa maailmaan.

Kaivoskaupungissa on yli kolmekymmentä tyhjää kerrostaloa ja reilut parikymmentä muuta rakennusta. Opas osoittaa puupäällysteistä kerrostaloa ja kertoo, että sitä kutsuttiin Lontooksi. Se rakennettiin aikoinaan poikamiesten asuntolaksi. Lontoota vastapäätä on keltatiilinen Pariisi, naimattomien naisten kotitalo. Molemmissa on neljä kerrosta, kymmeniä asuntoja.

Keskusaukion laidalla on talo, jonka ovat vallanneet lokit. Lintuja on satoja. Ne pesivät ikkunalaudoilla, pitävät meteliä ja haisevat pahalle.

Rakennusta kutsutaan Hullujen taloksi. Nimensä se sai juuri metelistä. Aikoinaan talossa asui lapsiperheitä. Turhautuneet lapset pitivät mekkalaa, koska eivät saaneet talvella leikkiä ulkona jääkarhuvaaran vuoksi.

Rakennukset ja irtaimisto kuuluvat edelleen venäläiselle valtionyhtiölle, eikä Huippuvuorten norjalaisella kuvernöörillä ole sananvaltaa juuri muuhun kuin ympäristönsuojeluun.

Täällä elettiin vuosikymmenten ajan puhdasoppista neuvostoelämää Norjan maaperällä. Piramida oli enemmän kuin kaivos; se oli Neuvostoliiton mallikylä, lännen etupiiriin ujutettu kommunismin etäpesäke, jonka yksi tarkoitus oli esitellä neuvostojärjestelmän ylivertaisuutta.

Kaupungissa oli oma sairaala, apteekki ja ambulanssi. Pyykit pestiin pesulassa, kengät korjautettiin suutarissa ja kampaamossa käherrettiin kaivosmiesten vaimojen hiuksia. Kylässä toimi jopa valokuvaamo.

Lapsille oli tietysti leikkikenttä, lastentarha ja koulu. Urheilu ja kulttuuri olivat Neuvostoliitossa arvossaan, ja niinpä Piramidaan rakennettiin uimahalli, jääkiekkokaukalo, ampumarata, tanssilava ja mahtipontinen kulttuuripalatsi, jonka teatterissa esitettiin ahkerasti elokuvia ja näytelmiä.

Nyt teatterin lavalla seisoo pölyinen flyygeli, merkiltään Punainen lokakuu. Se on menettänyt vireensä ja muutaman koskettimen.

Elokuvateatterin lippuluukun yllä hymyilee Hollywood-tähti Michael Douglas kellastuneessa julisteessa.