Liskoihmiset

Pitkät - LP 116

Liskoihmiset

Villieläinten laiton kauppa on miljardibisnes.

Toimittaja Terhi Hautamäki vieraili Euroopan suurimmilla matelijamessuilla, jossa uhanalaisia eläimiä myydään tiskin alta. Laiton villieläinkauppa on maailmanlaajuinen miljardibisnes. Eläimiä kuljetetaan maasta toiseen esimerkiksi Pringles-purkeissa tai sukkiin, alushousuihin ja rintaliiveihin tungettuina. Suuri osa kuolee matkalla. Euroopan sisällä voi myydä myös laillisesti monia eläimiä, jotka on alun perin salakuljetettu muualta.

 

SYYSKUUSSA 2014 Costa Ricassa Juan Santamarían kansainvälisen lentokentän turvatarkastajat vinkkasivat sivuun kolmekymppisen saksalaisen turistin. Mies oli palaamassa Panamasta Costa Rican kautta Saksaan. Turvatarkastajat olivat kiinnittäneet huomiota siihen, että mies värkkäsi matkalaukkuaan epäilyttävän näköisesti.

Kun he tutkivat matkatavarat, he löysivät likaisten T-paitojen alta kuhinaa. Mies oli tunkenut muovisiin rasioihin ja ruokapakkauksiin yhteensä yhdeksän käärmettä, 42 liskoa, 184 sammakkoa ja 203 nuijapäätä. Monet eläimistä olivat jo kuolleet, ja osa jouduttiin lopettamaan. Loput lahjoitettiin tutkimuskäyttöön.

Lain mukaan salakuljetusyrityksestä olisi voinut saada enimmillään kolme vuotta vankeutta, mutta mies oli pidätettynä vain viikon, minkä jälkeen hänet karkotettiin maasta. Hän ei saanut edes sakkoja.

Mies on nimeltään Maciej Oskroba, ja nyt hän seisoo myyntipöytänsä takana Hammin messuhallissa. Hänen nimensä on selkeästi jonkinlainen brändi. Eräs hänen löytämänsä liskolaji kantaa jopa hänen nimeään: Thecadactylus oskrobapreinorum.

Oskroban pöydän ympärillä pyörii paljon ihmisiä koko messujen ajan. Sain etukäteen neuvon, ettei toimittajaa katsota messuilla hyvällä, ja liian uteliaisiin kysymyksiin ei saa vastauksia. Hämäristä kaupoista tunnettujen henkilöiden pöytien luona ei kannata norkoilla pitkään, koska he osaavat varoa. Messuilla käy eläinsuojeluasiantuntijoita ja toimittajia tarkkailemassa toimintaa.

Näiden neuvojen vuoksi kuljen messuilla tavallisena kävijänä ja koetan kysellä eläimistä kuten ostajat. Huomaan, että tietyt kysymykset eivät kuulu asiaan. Eräällä myyntipöydällä on kaupan villieläimiksi luokiteltuja matelijoita. Kun kysyn, ovatko eläimet siis luonnosta pyydettyjä, myyjä häkeltyy ja sanoo: ”Ei.”

Maciej Oskroban apulainen esittelee minulle myyntipöydän lippulaivaeläimiä, fidžinleguaaneja.

”Kiinnostaisiko pelkän koiraan vai parin hinta?”

”Parin.”

”Ne ovat 1300 euroa.”

Hinta on kallis, mutta mies osoittaa myyntipöydän yllä olevaa mainoslakanaa, jossa on matelijoiden kuvia.

”Tuossa on tämän isä, ja tuossa äiti. Näillä on huippugeenit. Halvempiakin löytyy, mutta vähemmän tasokkaita.”

Nämä eläimet ovat kaikesta päätellen kasvatettuja. Terraarion yläpuolelle on on kiinnitetty lappu, jossa lukee ”CITES I”. Leguaani on siis CITES-listalla ja kuuluu I-liitteeseen eli vahvimmin suojeltuihin. Näillä pitää olla virallinen lupa maahantuontiin.

Oskroba ei ole ainoa messujen tämänvuotisista myyjistä, joka on joskus jäänyt kiinni laittomuuksista. Hämähäkkikauppias Sven Köppler tuomittiin vuonna 2011 hämähäkkien laittomasta viennistä. Yhdysvaltain viranomaisten tutkinnassa nimeltä ”Operation Spiderman” kävi ilmi, että hän oli postitellut Yhdysvaltoihin satoja eläviä tarantulahämähäkkejä, joista osa oli kansainvälisesti suojeltuja.

Yhden myyjän on tiedetty keräilevän Etelä-Afrikan luonnosta Bitis-suvun myrkkykäärmeitä ilman lupia. Hän esittelee Bitis-lajeja myrkkykäärmehuoneessa mutta ilmoittaa niiden olevan kasvatettuja.

Itävaltalainen myyjä kasvattaa leguaaneja. Vuonna 2014 hänen myymiään bahamalaisia iguaaneja yritettiin viedä Yhdysvaltoihin, jolloin viranomaiset tarkistivat niiden alkuperän. Bahaman viranomaiset ilmoittivat, että iguaaneja ei ole koskaan viety luvalla Euroopan unioniin, joten alkuperä ei voi olla laillinen. Mutta nyt niitä kasvatetaan Euroopassa, ja sillä hyvä.

Nämä ovat kaikki messujen varsinaisia, nimettyjä myyjiä, jotka ovat varanneet pöydän ennakkoon. Paljon kauppoja tehdään myös messualueen ulkopuolella, ja siellä laittomuuksiin on vielä vaikeampi puuttua. Joskus viranomaiset ovat kuitenkin onnistuneet nappaamaan tekijät rysän päältä. Maaliskuussa 2020 matelijamessut peruttiin koronan takia, mutta Hammiin tuli silti myyjiä ja ostajia. Saksan tulli ja poliisi saivat vihjeen laittomasta villieläinkaupasta. Ne löysivät slovakialaisen naisen hotellihuoneesta 112 pienen pientä sammakkoa: useita lajeja panamalaisia nuolimyrkkysammakoita, kaikki suojeltuja.

Messujen nettisivuilla ja esitteessä on kirjalliset säännöt, joissa muistutetaan laeista ja ohjeistetaan esimerkiksi, millaisia eläimiä messuilla saa myydä, millaisissa laatikoissa niitä täytyy pitää ja miten laatikoita täytyy käsitellä. Erikseen mainitaan, että näytteilleasettajat, jotka herättävät kritiikkiä, eivät pääse seuraaville messuille.

Messujen päätyttyä yritin kysyä järjestäjiltä, onko myyjien taustoissa heidän mielestään ongelmia. Puhelimeen vastannut Terraristika Hammin edustaja ei halunnut puhua kanssani ja lopetti puhelun jo ennen ensimmäistä kysymystä.

”Anteeksi, meitä ei kiinnosta.”

YHDELLÄ MYYNTIPÖYDÄLLÄ on purkeissa karvaisia pieniä tarantulahämähäkkejä, joiden tieteellinen nimi on Taksinus bambus. Nämä harvinaiset hämähäkit elävät Thaimaassa omassa ahtaassa ekologisessa lokerossaan – tiettyjen trooppisten bambujen varren sisällä.

Taksinus bambus on todellinen uutuuslaji: lajin tieteellinen kuvaus julkaistiin viime tammikuussa. Hämähäkit löysi ja vinkkasi tutkijoille thaimaalainen Youtube-tähti JoCho Sippawat.

Löytö oli siksi kiinnostava, että nämä hämähäkit eivät edusta vain uutta lajia vaan myös uutta sukua. Taksinus bambus on siis ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa tunnettu taksinus-suvun laji. Nimensä se sai 1700-luvulla eläneeltä Thaimaan kuninkaalta Taksin Suurelta.

Myyjä väittää hämähäkkien olevan kasvatettuja. Ne ovat kuulemma kuoriutuneet maaliskuussa. Hinta on 55 euroa kappale, ja jos ostaa useamman, saa alennusta.

Voi kuulostaa oudolta, että tammikuussa nimettyä lajia on jo kesäkuussa myynnissä kasvatettuna. Poikkeuksellista se ei kuitenkaan ole. Villieläinten keräilijät hyödyntävät uusinta tieteellistä tietoa. Uusia lajeja löydetään jatkuvasti. Kun tieteellinen artikkeli julkaistaan, kohta joku eläinten keräilijä, välittäjä tai kauppias jo reissaa paikan päälle. Laji voi olla paikallisesti tunnettu jo ennen tieteellistä nimeämistä, mutta julkaistu artikkeli lisää aina harrastajien kiinnostusta. Tutkijat ovatkin alkaneet harkita, miten määrittelevät lajin elinympäristön, etteivät vahingossa anna liian tarkkoja koordinaatteja keräilijöille.

Terraristika Hamm tunnetaan edelläkävijöistä. Jos maailmasta löytyy jokin uusi matelija-, sammakko- tai hämähäkkilaji, menee tuskin vuottakaan, että sitä saa Hammista: joko myyntipöydältä tai messujen ulkopuolelta.

Harvinaisten eläinten keräilijät tarttuvat tilaisuuteen silloin, kun laji ei ole vielä suojeltu eikä sen uhanalaisuudesta ole vielä tietoa. Ongelmana on se, että haavoittuvaisia lajeja saatetaan riistää liikaa ennen kuin ne tajutaan rauhoittaa.

Vuonna 2012 tehtiin huomiota herättänyt löytö, kun uhanalaista borneolaista kuurovaraania (Lanthanotus borneensis) löydettiin uudesta paikasta, Indonesian Länsi-Kalimantanista. Ei mennyt kauan, kun tsekkiläiset ja saksalaiset myyjät jo kauppasivat niitä terraarioihin. Vuonna 2015 The Guardianin toimittaja esitti messuilla ostajaa ja kyseli kuurovaraania Hammissa. Myyjät osasivat heti kertoa, keneltä niitä saa.

Tällä kertaa kuurovaraaneja ei messuilla näy. Sen sijaan myynnissä on hyvin harvinainen honkhoainkalliogekko (Cnemaspis psychedelica). Luonnossa gekko elää tiettävästi vain noin kahdeksan neliökilometrin alueella, Vietnamin Hon Khoain saarella ja sen viereisellä luodolla. Aikuisia yksilöitä populaatiossa on viitisensataa. Laji sai tieteellisen nimensä vasta vuonna 2010. Nimi on osuva. Myytävä nuori yksilö ei ole vielä erityisen värikäs, mutta täysikasvuisena eläin on kuin lapsen värityskirjasta. Gekon selkä on pastellinsävyinen violetti, jalat ja vatsa kirkkaan oranssit, niska keltaisenkirjava ja päässä on vielä vihreää. Lisko kärsii ihmisen aiheuttamista ympäristötuhoista mutta myös laittomasta eläinkaupasta.

Lajin nimeämisestä ei kestänyt kuin pari vuotta, kun eläintä kaupiteltiin jo netissä. Ja nyt sitä myydään kasvatettuna Hammin messuhallissa.

--
 

 

Tämä oli ilmainen näyte.