Suomessa on hyvät edellytykset hillitä katujengi-ilmiötä, sanoo krp:n tutkija

Asiantuntijan mukaan Suomen ja Ruotsin jengirikollisuuden vertaileminen antaa Suomen tilanteesta vääristyneen kuvan.

Suomessa on uutisoitu viimeisen parin vuoden ajan katujengien lisääntymisestä pääkaupunkiseudulla ja Turussa. Syksyllä 2021 poliisi tiedotti, että Suomessa toimii noin kymmenen katujengiä, joihin kuuluu arviolta sata ihmistä. Katujengit tekevät huumekauppaa ja niiden jäseniä on tuomittu väkivaltarikoksista.

Monissa lehtijutuissa on pohdittu sitä, ollaanko Suomessa ”Ruotsin tiellä”, siellä kun jengiväkivalta ei ole enää viranomaisten hallinnassa, ja kymmeniä ihmisiä kuolee vuosittain jengien välisissä ampumisissa. Keskusrikospoliisin (krp) tutkija Petri Danielsson kuitenkin sanoo, että maiden ongelmien suora vertailu antaa Suomen tilanteesta harhaanjohtavan kuvan. Danielsson tutkii työssään järjestäytynyttä rikollisuutta, myös katujengejä.

”Ruotsin jengirikollisuuden tilanne on monessakin mielessä hyvin poikkeuksellinen, myös Euroopan mittapuulla. Ei ole mitään syytä, miksi Suomen tilanne kehittyisi juuri samalla tavalla kuin Ruotsissa”, Danielsson sanoo.

Suomessa nuorten väkivalta on kyllä lisääntynyt koko maassa varsinkin alle 15-vuotiaiden joukossa merkittävästi. Asia käy ilmi krp:n viimevuotisesta raportista, jonka Danielsson on laatinut. Kaikki nuorten väkivalta ei kuitenkaan liity katujengehihin.
Olennaista Danielssonin mukaan on se, että Suomessa viranomaisilla on mahdollisuudet ehkäistä jengirikollisuuden kehittymistä.

Hänen mukaansa polisilla on jengitilanteen kehityksestä selkeä käsitys ja poliisi on pystynyt tunnistamaan ilmiön hyvin. Tiedetään esimerkiksi, että katujengeissä on mukana pääasiassa nuoria, ulkomaalaistaustaisia täysi-ikäisiä miehiä ja että ryhmät vaikuttavat erityisesti sellaisilla asuinalueilla, joissa huono-osaisuus on keskimääräistä yleisempää. Ryhmien väkivalta voi liittyä esimerkiksi huumausainekauppaan tai jengien välisiin konflikteihin. Vaikka kaikki jengiläiset eivät tee väkivaltarikoksia, jengiläisten valmius käyttää väkivaltaa on verraten matala.

Danielssonin mukaan juuri se, että poliisi on ajan tasalla, mahdollistaa puuttumisen.

”Silloin tunnistettuihin ryhmiin ja ilmiön taustamekanismeihin voidaan kohdentaa torjuntatoimenpiteitä”, hän sanoo.

”Se ehkäisee sitä, että jokin ryhmä saisi vaikutusvaltaa ja uusia nuoria mukaan toimintaansa.”

Poliisi on pystynyt puuttumaan ajoissa silloin, kun väkivalta on ollut eskaloitumassa vakavampaan suuntaan. Julkisuudessa paljon huomiota sai syksyllä 2021 helsinkiläiseen yökerhoon Kaivohuoneelle suunniteltu väkivallanteko. Poliisi ehti paikalle ja sai epäillyt kiinni. Yhdellä jengiläisellä oli ollut mukanaan erilaisia teräaseita, kuten viidakkoveitsi.

”Sitä, että siinä pystyttiin puuttumaan hyvissä ajoin, voi pitää onnistumisena”, Danielsson sanoo. 

Ei kuitenkaan riitä, että poliisi pysyttelee kartalla jengien tilanteesta.

”Suomessa on edellytykset hillitä ilmiötä”, Danielsson sanoo. ”Ilmiön juurisyyt ovat jossain määrin rakenteellisia ja yhteiskunnallisia.”

Danielsson antaa esimerkkejä. Vaikka Suomessa alueiden eriytyminen ei ole yhtä pitkällä kuin monessa muussa Euroopan maassa, jengiytyminen näyttää linkittyvän myös täällä samaan ilmiöön. Alueiden väliseen segregaatioon voidaan vaikuttaa kuntien tasolla, esimerkiksi asuntopolitiikalla.

Ja siihen, päätyvätkö nuoret ylipäänsä mukaan jengeihin, voidaan taas vaikuttaa niissä yhteiskunnan palveluissa, jotka tavoittavat perheitä ja nuoria. Poliisi on Danielssonin mukaan esimerkiksi havainnut, että vaikka enemmistö jengien aktiivijäsenistä on täysi-ikäisiä, myös alaikäisiä houkutellaan mukaan. 

”Nuorempia voidaan rekrytoida toimintaan ja käyttää rikollisessa toiminnassa esimerkiksi juoksupoikana.”

”Isossa kuvassa tässä tarvitaan moniammatillista viranomaisyhteistyötä niin poliisin kuin  esimerkiksi koulujen, kuntien ja sosiaalitoimen kesken.”

Long Play julkaisi helmikuussa pitkän jutun ”Pitkä matka keskustaan”, joka käsittelee sitä, miksi jengirikollisuus on lisääntynyt Ruotsissa niin merkittävästi. Lue juttu tai kuuntele se äänikirjana täällä.