Poliisi keräsi henkilörekisterit yli 1 800 pysäyttämästään romanista – voi olla syytä epäillä syrjintää, virkarikosta ja tietosuojarikosta

Romanijärjestö arvioi, että poliisin kokoamassa rekisterissä on ollut jopa puolet pääkaupunkiseudulla elävistä romaneista. 

 

Helsingin poliisilaitoksen romaneihin kohdistuneissa Kuri1- ja Tarkka-operaatioissa 2010-luvulla voi olla syytä epäillä syrjintärikosta, virkarikosta ja tietosuojarikosta, arvioi Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melander. 

Long Play kertoi tällä viikolla, että poliisi ei poistanut ihmisten henkilötietoja kenttätietojärjestelmästään yli kymmeneen vuoteen, vaikka laki vaatii tekemään niin. 

Suomalaisiin romaneihin kohdistunut Kuri1-operaatio perustui toimintaohjeeseen, jonka mukaan partioiden tuli tarkkailla romaniseurueita ja -autoja ja kerätä romanien henkilötietoja ja autojen rekisterinumeroita kenttätietojärjestelmään. Ohjeen mukaan havaittuihin rikkeisiin, esimerkiksi romanien liikennerikkomuksiin, piti puuttua matalalla kynnyksellä. 

Helsingin poliisin mukaan Kuri1-hanke aloitettiin romanisukujen välisten ampumarikosten ja väkivaltarikosten ennaltaehkäisyä varten. Poliisilaitos keräsi rekisteriin ainakin 1 527 ihmisen henkilötiedot. Laitoksen rekisteristä laatiman kuvauksen mukaan suurin osa merkityistä vaikuttaa olevan nimiensä perusteella “silmämääräisesti tarkasteltuna” romaneja. Suuressa osassa kirjauksista ei ole kyse rikoksista tai rikkeistä.

Tarkka-hankkeiden tarkoituksena oli puolestaan kerätä tietoa romanikerjäläisistä ja luvattomista leireistä. Operaatiot kohdistuivat bulgarialaisiin ja romanialaisiin romaneihin, ja niissä kerättiin ainakin 287 ihmisen henkilötiedot. 

Kuri1- ja Tarkka-hankkeiden kirjauksia tehtiin vuosina 2011–2017. Yle paljasti Kuri1-hankkeen olemassaolon toukokuussa 2021. Poliisihallitus selvitti tapausta ensimmäisen kerran heti uutisen jälkeen ja antoi Helsingin poliisille moitteet operaation toimintaohjeen yleisluontoisuudesta, mutta totesi, ettei kyse ollut syrjinnästä etnisen taustan perusteella. 

Joulukuussa 2021 yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman julkaisi tiukkasanaisen kannanoton, jossa hän totesi Kuri1-operaation toimintaohjeen syrjiväksi. Stenman vaati sisäministeriöltä ja Poliisihallitukselta lisäselvityksiä aiheesta. Poliisihallitus julkaisi lisäselvityksiin perustuvat ratkaisuasiakirjat kesäkuun 2023 alussa. 

 

RIKOSOIKEUDEN PROFESSORI Sakari Melander näkee, että esitutkintakynnys ylittyy Kuri1- ja Tarkka-hankkeissa. 

Melander perustaa arvionsa kahteen poliisihallituksen kesäkuun alussa tekemään ratkaisuasiakirjaan. Yhdessä ratkaisussa poliisihallitus toteaa, että osa Kuri1-operaatiossa tehdyistä pysäyttämisistä ja muista toimenpiteistä on voinut tapahtua syrjivin perustein, mutta asiaa ei ole enää mahdollista selvittää. Tarkka-hankkeiden kohdistuminen vain Romanian ja Bulgarian kansalaisiin on ollut Poliisihallituksen mukaan syrjivää.  

”Itse lähtisin tässä tutkimaan rikoslain mukaista syrjintää, virkarikosta ja tietosuojarikosta”, Melander sanoo. 

Syrjintä, virkarikos ja tietosuojarikos ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia, eli kuka tahansa rikosta epäilevä voi tehdä aiheesta rikosilmoituksen poliisille. Tutkinnanjohtajana poliisin tekemäksi epäillyissä rikoksissa toimii syyttäjä. 

Melander ei halua arvioida, ketä vastaan mahdolliset syytteet voitaisiin nostaa. Helsingin poliisilaitos on vastuussa Kuri1- ja Tarkka-operaatioista, mutta niissä kerätyt tiedot on tallennettu poliisin kenttäjohtojärjestelmään, Pokeen, joka on Poliisihallituksen vastuulla.  

On kuitenkin tulkinnanvarainen asia, ovatko nämä rikokset vanhentuneet. 

”Jos katsotaan, että mahdollinen syrjintä tai eriarvoiseen asettaminen on tapahtunut silloin kun tiedot on kerätty, rikokset ovat vanhentuneet.”

Rikoslaissa on kuitenkin pykälä, jonka mukaan jos rikolliseen tekoon sisältyy lainvastaisen asiaintilan ylläpitäminen, syyteoikeuden vanhentumisaika alkaa vasta sellaisen tilan päättymisestä. Poliisihallitus on alkanut poistaa henkilötietoja kenttätietojärjestelmästä vasta tämän vuoden aikana. Vuoden 2023 alussa järjestelmässä oli Poliisihallituksen mukaan yli 1 800 ihmisen tiedot Kuri1- ja Tarkka-operaatioihin liittyen. 

”Itse voisin olla taipuvainen ajattelemaan, että mahdollinen syrjintä tai eriarvoiseen asemaan asettaminen jatkuu niin kauan kuin rekisteri on vielä ollut olemassa.”

Helsingin poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Heikki Kopperoinen kiistää poliisin syyllistyneen rikoksiin romaniprojekteissaan. Helsingin poliisin viestinnän lähettämässä sähköpostivastauksessa Kopperoinen toteaa, että toimenpiteet on suoritettu ”tapauskohtaisen kokonaisharkinnan perusteella”, eivätkä ne ”perustuneet ratkaisevissa määrin ihmisten etnisyyteen”.

Henkilötietojen säilyttämistä Helsingin poliisi perustelee sillä, että sillä ei ole ollut niiden  poistamiseen oikeuksia. 

”Tietojen poistaminen tapahtuu Poliisihallituksen toimesta.”

Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Pekka-Matias Väisänen ei halua kommentoida sitä, ovatko Poliisihallituksen virkamiehet syyllistyneet rikoksiin Kuri1- ja Tarkka-hankkeissa.

“Jos tästä rikosilmoitus jossain vaiheessa tehdään, se menee syyttäjän tutkittavaksi ja siinä prosessissa arvioidaan nämä jatkuvuus- ja vanhentumiskysymykset.”

 

SUOMEN ROMANIYHDISTYKSEN toimistopäällikkö Päivi Majaniemi sanoo järkyttyneensä kuultuaan Kuri1-operaatiossa pysäytettyjen ihmisten määrän. Rekisterissä on Majaniemen arvion mukaan ollut jopa puolet pääkaupunkiseudulla elävistä romaneista ja yli kymmenen prosenttia Suomen kaikista romaneista. 

”Kyllähän se niskavillat nostaa pystyyn, kun miettii, että olenko minäkin siinä rekisterissä”, hän sanoo.

Majaniemi muistelee tulleensa kerran pysäytetyksi suurin piirtein Kuri1-hankkeen aikoihin liikkuessaan romaniseurueessa. 

“Että herranen aika, vaikka en ole tehnyt mitään, olenko siinä? Jos sukulaiseni ovat tehneet jotain, olenko minäkin siinä? Ja kun seuraavan kerran pyydän apua, saanko sitä?” 

Asia tuntuu erityisen ristiriitaiselta, koska Suomen Romaniyhdistys on tehnyt yhteistyötä poliisin kanssa vuosikymmenten ajan. Majaniemi on itse kouluttanut poliiseja yhdenvertaisuusaiheista jo pitkään. 

“Olemme tietoisesti lähteneet luottamaan enenevässä määrin poliisiin, koska enää ei ole voimassa niitä lakeja, joiden perusteella meitä sai pidättää miten tahansa esimerkiksi irtolaisuuden tai etnisyyden takia”, hän sanoo.  

“Olemme valinneet yhteisymmärryksen rakentamisen. Kyllähän se vähän kirpaisee, että se olikin yksipuolista.”

Majaniemi toistaa silti Long Playn haastattelussa lukuisia kertoja, että pitää yhteistyön jatkumista äärimmäisen tärkeänä.

Hän sanoo olevansa kiitollinen Poliisihallituksen selvityksestä ja Helsingin poliisilaitoksen aloitteesta käsitellä asiaa romaniyhteisön kanssa hankkeen paljastumisen jälkeen. Hän korostaa myös tiedostavansa, että Kuri1-hankkeen taustalla oli väkivaltaisuuksia, joihin piti puuttua. 

On kuitenkin selvää, että jos Kuri1-operaatiossa on voitu syyllistyä rikokseen, asia on tutkittava, Majaniemi sanoo. 

 

SUOMEN POLIISIN keräämä romanirekisteri ei ole ainutlaatuinen. Vuonna 2013 Dagens Nyheter paljasti, että Skånen poliisi oli kirjannut romanirekisteriinsä tiedot lähes viidestätuhannesta ihmisestä. Kirjattujen joukossa oli yli tuhat alaikäistä, heistä suuri osa päiväkoti-ikäisiä. Rekisteri sisälsi tiedot noin joka kymmenennestä Ruotsin romanista. 

Ruotsin tietoturvalautakunta totesi rekisterin laittomaksi ja oikeuskansleri määräsi kaikille siihen kirjatuille maksettavaksi 500 euron korvaukset. 11 rekisterissä nimettyä ihmistä haki Ruotsin valtiolta vahingonkorvauksia syrjinnästä. He voittivat jutun oikeudessa ja saivat 3 500 euron korvaukset. 

Päivi Majaniemen mukaan usea Ruotsissa asunut suomalainen romani muutti takaisin Suomeen Skånen tapauksen vuoksi. Rekisteri muistutti liian vahvasti romanien synkästä historiasta. 

Ruotsissa oli 1900-luvulla lukuisia romanien rekisteröimishankkeita, ja myöhemmin Ruotsin hallitus on myöntänyt, että ne vahvistivat negatiivisia käsityksiä romaneista. Erityisesti monien 1900-luvun alkupuoliskon rekisteröintihankkeiden taustalla oli viranomaisten kanta, että romaneita ei haluttu Ruotsiin ja että romaniväestö olisi sterilisoitava. 1950-luvulla romanien väestönlaskennasta vastannut virkamies ehdotti, että ”mustalaisongelman ratkaisemiseksi” suomalaiset romanit karkotettaisiin maasta. 

Päivi Majaniemi sanoo, että nyt Suomessa paljastunut rekisteri vie ajatukset samaan suuntaan. 

“Sehän meissä herättää pelon ja raivon, että keillä kaikilla on ollut pääsy tähän tietoon? Mihin sitä  käytetään? Voidaanko se vuosien jälkeen ottaa esille ja sanoa, että karkotetaan teidät maasta?”

 

YHDENVERTAISVALTUUTETUN TOIMISTOSSA etnisen profiloinnin vastaisesta työstä vastaava Mikko Joronen sanoo, että Kuri1-hanke on aiheuttanut todella paljon haittaa romanien ja poliisien väliseen suhteeseen. Hänen mukaansa toimisto ei ole viemässä asiaa kuitenkaan eteenpäin oikeus- tai valitusprosessiin, koska tapaukset ovat vanhentuneet.

Kun Joronen viikkoa myöhemmin kuulee Long Playlta, että rikosoikeuden professori Sakari Melander on arvioinut, että tapaus ei ole välttämättä vanhentunut, hän kertoo yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston käyvän vielä keskusteluja toimenpiteistä.

”Pidämme tärkeänä, että poliisin sisäinen valvonta on asiassa keskiössä”, Joronen kirjoittaa sähköpostissa. 

”Poliisihallitus on virkansa puolesta avainroolissa sen arvioinnissa, millaisiin rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin asiassa on tarpeen ryhtyä.”