Mielenosoittaminen on nyt rikos monissa Euroopassa maissa

Britanniassa yli sata ympäristöaktivistia on tuomittu vankeuteen, ja kova linja valtaa alaa muissakin maissa.

VIIME MARRASKUUSSA noin 40 mielenosoittajaa käveli hitaasti autotietä pitkin Pohjois-Lontoossa. Banderolleissaan he vaativat Britannian hallitusta lopettamaan investoimisen fossiiliseen energiaan. Suoran toiminnan ympäristöliike Just Stop Oilin järjestämä mielenosoitus oli rauhanomainen ja se häiritsi autoilijoita puoli tuntia.

Kuukautta myöhemmin mielenilmaukseen osallistunut 57-vuotias Stephen Gingell tuomittiin kuudeksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen. Tuomioistuin katsoi hänen rikkoneen Britannian tuoretta järjestyslakia, jossa “keskeisen kansallisen infrastruktuurin häiritseminen” määritellään rikokseksi.  Pykälää sovellettiin nyt autoliikenteen häiritsemiseen. Gingell on valittanut tuomiostaan.

Britanniassa ei ole lähes sataan vuoteen tuomittu  ihmisiä vankeuteen rauhanomaisesta mielenosoittamisesta. Nyt tuomitaan. Viime vuosina maassa on kiristetty kahta järjestyslakia (Public Order Act 2023 ja Police, Crime, Sentencing and Courts Act 2022), ja niiden nojalla kansalaisaktivisteja voi tuomita jopa kymmeneneksi vuodeksi vankeuteen.

Ranskalaislehti Le Monden mukaan vankeuteen oli tuomittu helmikuuhun mennessä noin 120 ilmastoaktivistia. Pisimmät tuomiot ovat saaneet Marcus Decker ja Morgan Trowland, jotka ruuhkauttivat liikenteen Lontoon itäpuolella kytkeytymällä sillan rakenteisiin puoleksitoista vuorokaudeksi. Heidät tuomittiin yli kahdeksi ja puoleksi vuodeksi ehdottomaan vankeuteen.

Lait mahdollistavat monenlaisen kansalaisaktivismiin puuttumisen. Poliisilla on oikeus keskeyttää liian kovaääninen mielenosoitus sekä pysäyttää ja tutkia ihmisiä ilman epäilyä rikoksesta.

Myös oikeuden käytännöt ovat tiukentuneet. Tuomarit ovat oikeudessa kieltäneet ilmastoaktivisteja perustelemasta tekojaan ja tuominneet ihmisiä oikeuden halventamisesta, jos nämä ovat kertoneet tehneensä mielenilmauksensa ilmastokriisin vakavuuden vuoksi.

NYT BRITANNIAN hallitus haluaa kiristää otettaan mielenosoituksista entisestään. Hallitus harkitsee rajoittavansa mielenosoitusoikeutta lähellä poliittisia rakennuksia ja kieltävänsä parlamentin jäsenten ja kunnanvaltuutettujen yhteydet Palestiinaa tukeviin ryhmiin, Extinction Rebellioniin ja Just Stop Oiliin. Sen jälkeen kun jotkut mielenosoittajat olivat protestoineet lähellä poliitikkojen koteja, pääministeri Rishi Sunak kehotti poliisia koviin otteisiin.

Brittilehti The Guardian arvioi tammikuussa pääkirjoituksessaan, että hallitus haluaa tehdä mielenosoituksista laittomia. Lehti on huolissaan ympäristöaktivistien demonisoinnista ja kansalaisoikeuksien rajoittamisesta.

Myös YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk on varoittanut Britanniaa kansalaisoikeuksien rajoittamisesta. Erityisen huolestuttavaa Türkin mukaan on tuoreimman järjestyslain kohdistuminen ihmisiin, jotka puolustavat ihmisoikeuksia ja ympäristöä.

Kehitys ei koske ainoastaan Britanniaa. Hallitukset, viranomaiset ja oikeusasteet eri puolilla  Eurooppaa heikentävät parhaillaan kansalaisten oikeuksia protestoida. Asian nosti esiin YK:n erityisraportoija Michael Forst helmikuussa 2024.

Hänen koostamassaan raportissa todetaan, että ympäristöaktivismin kriminalisointi ja protestien tukahduttaminen on suuri uhka demokratialle Euroopan maissa. Raportissa luetellaan useita tapauksia, joissa poliisi on käyttänyt ylimitoitettuja voimakeinoja mielenosoittajia vastaan. Myös Suomen poliisia arvostellaan raportissa liiallisesta voimankäytöstä.