Long Playn tekoälyperiaatteet

Tekoäly muuttaa nopeasti tapoja, joilla journalismia tehdään. Tämä periaateteksti kertoo siitä, millaiset periaatteet ja säännöt ohjaavat Long Playn toimitusta tekoälyn käytössä.

Long Playssa kaikki toimitukselliset päätökset tekee ihminen. Vastuu julkaistusta journalismista on aina toimittajalla ja toimituksella. 

Olemme kiinnostuneita tekoälytyökaluista erityisesti silloin, kun ne mahdollistavat journalismin, jota ei resurssien tai teknisten rajoitteiden takia voisi muuten tehdä. Se voi tarkoittaa esimerkiksi massiivisten aineistojen analyysia tai monikielisen lähdemateriaalin käsittelyä.

Tekoälyn käyttöön yhdistyy suuria arvokysymyksiä, jotka liittyvät ympäristöön ja tekijänoikeuksiin. Otamme ne vakavasti. Eettinen harkinta vaikuttaa siihen, miten ja kuinka paljon tekoälyä käytämme.

Myös yleisön on hyvä tietää, miten media käyttää tekoälyä. Siksi tämä periaateteksti on tarkoitettu sekä toimituksemme sisäiseksi ohjenuoraksi että julkiseksi kuvaukseksi käytännöistämme.

Yleiset periaatteet

Long Playssa ihminen tekee kaikki toimitukselliset päätökset. 

Tekoälyn käyttö toimituksessa edellyttää, että käyttäjä ymmärtää, mitä työkalu tekee ja millä tavoin sen tuottaman tiedon voi varmistaa. Verifioimaton tuotos ei kelpaa journalistiseksi aineistoksi.

Toimittajien ei tule syöttää luottamuksellista tai tekijänoikeuden alaista aineistoa tekoälytyökaluihin.

Tekoälyllä generoitua visuaalista sisältöä ei käytetä, paitsi silloin kun se on jutun aihe ja käyttö on havainnollistavaa.

Jos toimittaja aikoo käyttää tekoälyä esimerkiksi aineiston merkittävään analyysiin, hänen on kerrottava siitä toimituksessa varhaisessa vaiheessa. Päätoimittajan on oltava tietoinen, jos tekoälyn käyttö on vaikuttanut olennaisesti jutun sisältöön. 

Kerromme yleisölle aina, kun tekoäly on vaikuttanut julkaistuun sisältöön. Taustaprosesseissa, kuten litteroinnin apuna tai tiedonhaun nopeuttamisessa, erillistä mainintaa ei edellytetä. Litterointiin ja tiedonhakuun liittyy käytäntöjä ja periaatteita, jotka määritellään tässä ohjeistuksessa.

Ideointi ja taustatyö

Toimittaja voi käyttää tekoälyä ideoinnin tukena esimerkiksi testatakseen omia näkökulmia tai kartoittamaan, mitä aiheesta on aiemmin kirjoitettu. Se ei korvaa kollegiaalista keskustelua.

Haastattelukysymysten ideoinnissa tekoälyä tulee käyttää tarkkaan harkiten. Viime kädessä kysymykset on aina muodostettava itse lähdeaineiston ja oman ajattelun pohjalta.

Tekoäly voi olla kelpo tutkimusväline, mutta se on lähtökohtaisesti epäluotettava ja voi tuottaa virheellistä tietoa vakuuttavan oloisessa muodossa. Toimitus käyttää tekoälyä taustatyössä vain harkiten, tilanteissa, joissa se suo merkittävän hyödyn esimerkiksi tausta-aineiston laajuuden vuoksi. Suosimme käyttötapoja, joissa tekoäly hakee ja jäsentää tietoa toimittajan määrittelemistä lähteistä parametriseen muistiin perustuvan vapaan generoinnin sijaan. Kaikki tekoälyn tuottama tieto on voitava tarkistaa – ja tarkistettava – alkuperäislähteistä.

Aineiston käsittely

Tekoälytyökaluja voi käyttää litteroinnin apuna. Jokainen julkaisuun käytettävä sitaatti on kuitenkin kuunneltava alkuperäisestä tallenteesta.

Tekoälyavusteisia käännöspalveluita voi käyttää lähdemateriaalin kanssa. Juttuun asti ei mene käännöksiä, joita kielitaitoinen ihminen ei ole varmistanut. Kieli on aina myös konteksteja ja merkityksiä, joita tekoäly ei tavoita.

Tekoälyä voi käyttää suurten aineistomäärien seulomiseen ja data-analyysiin. Tällaisesta käytöstä on keskusteltava toimituksen kanssa varhaisessa vaiheessa. Tekoälyn tuottamat havainnot on aina varmistettava: toimittajan on itse tarkistettava, että asia todella löytyy aineistosta ja sillä tavoin kuin tekoäly sen esittää. Mitä monimutkaisempaa analyysi on, sitä tärkeämpää on tehdä siitä kunnollinen seloste sekä toimitukselle että yleisölle.

Tekstin tuottaminen

Juttuja ei kirjoituteta tekoälyllä eikä jutun rakennetta suunnitella tekoälyn avulla. Kirjoittaminen ja uudelleenkirjoittaminen ovat osa sitä prosessia, jossa toimittaja hahmottaa aihettaan. Se on journalistista työtä, eikä sitä tule pyrkiä vauhdittamaan kielimallien avulla.

Hitaat riskit

Tekoälyn käyttö voi näyttää perustellulta ja hallitulta yksittäisen jutun kohdalla. Tekoälyn käyttö kuitenkin väistämättä muuttaa työkulttuuria ja toimittajien taitoja tavoilla, jotka eivät ole heti näkyviä.

Kun tekoäly osallistuu ideointiin, kysymysten muodostamiseen tai taustatyöhön, toimittajan oma ajatteluprosessi jää helposti kesken. Taidot kehittyvät tekemällä, ja työläiltä ja hitailta tuntuvat työvaiheet ovat usein erityisen tärkeitä toimittajan taitojen, sivistyksen ja arvostelukyvyn kehityksessä. 

Kielimallien antamat vastaukset perustuvat siihen, mitä on jo sanottu. Journalismin eetos on päinvastainen: on kerrottava asioista, jotka ovat uusia tai kätkettyjä. Kielimallien laaja käyttö ideoinnissa ja näkökulmien hakemisessa voi tehdä journalismista homogeenisempaa ja kaventaa sitä, mitä aiheita ja näkökulmia ylipäätään kyetään näkemään. 

Tutkimukset osoittavat, että ihmiset yliarvioivat kykynsä arvioida tekoälyn tuotoksia kriittisesti. Ei ole syytä ajatella, että toimittajat olisivat asiassa poikkeus. 

Tietoturva ja työkalut

Luottamuksellista aineistoa, kuten lähdesuojan alaista tietoa tai henkilötietoja, ei tule syöttää tekoälytyökaluihin. 

Kaupallisten tekoälyalustojen toimintalogiikka on läpinäkymätön. On syytä olettaa, että alustoille syötettyä aineistoa voidaan käyttää mallien kouluttamiseen tai muihin tarkoituksiin. 

Avoimessa internetissä toimivia kaupallisia työkaluja on käytettävä erityisen varovaisesti ja riskeihin perehtyen. Organisaatiot pystyvät hallitsemaan tietoturvaa paremmin silloin, kun ne käyttävät työkaluja, jotka eivät siirrä dataa ulkopuolisille palvelimille. Silti toimittajan on ymmärrettävä myös niiden rajoitukset hyvin ennen käyttöä. 

Lopuksi

Tiedotusvälineiden käytössä olevat resurssit ja omistuspohja vaikuttavat siihen, millaisia tekoälytyökaluja toimitukset käyttävät ja mihin tarkoitukseen. 

Long Play on pieni, toimittajien perustama mediayritys. Toimittajat omistavat enemmistön yhtiön osakekannasta. Long Playn tulot muodostuvat pääosin tilausmaksuista. Nämä seikat vaikuttavat siihen, miten julkaisumme kannattaa käyttää tekoälyvälineitä – ja milloin meidän kannattaa jättää ne käyttämättä. 

Suurissa kaupallisissa mediayrityksissä koetaan tällä hetkellä erityisen suuria paineita säästää toimitustyön kustannuksista ulkoistamalla toimittajien perinteisesti tekemää työtä tekoälytyökaluille. Kyselydatan perusteella yritysten johto ja omistajat suhtautuvat tekoälyyn innostuneesti juuri kustannussäästöjen takia, kun taas toimitukset ovat pessimistisempiä. 

Long Play on riippumaton, tilaajarahoitteinen media. Menestyksemme on erityisen tiiviisti sidottu siihen, että yleisö luottaa toimituksemme arvostelukykyyn ja integriteettiin. Siksi suhteemme tekoälytyökalujen käyttöön on varovainen.

Long Playn kaltaisilla pienillä medioilla on tyypillisesti käytössään vähänlaisesti resursseja omien tekoälytyökalujen tekniseen kehitykseen. Se luo riippuvaisuutta kaupallisten toimijoiden tarjoamista alustoista. Niiden käyttöön liittyy suurempia riskejä, ja se luo myös Long Playlle velvollisuuden noudattaa suurta varovaisuutta tekoälytyökalujen käytössä.

Tätä periaatetekstiä päivitetään tarvittaessa teknologian kehittyessä ja kokemusten karttuessa.