Gazan siviilejä tappava tekoäly kiinnostaa teknologiatalouden sijoittajia

Viime viikolla israelilainen verkkomedia +972 julkaisi selvityksen, joka paljasti Israelin käyttävän Gazassa tekoälyä kohteiden tunnistamisessa ja surmaamisessa. Juttuun haastatellut israelilaiset sotilaslähteet kertoivat, miten päätöksiä iskuista on ulkoistettu Lavender-nimiselle ohjelmalle. Näin siitäkin huolimatta, että ohjelman virhemarginaali tiedettiin suureksi.

Lähi-idän instituutin tutkija Antti Tarvainen sanoo, ettei uutinen yllättänyt. Hän on tutkinut innovaatiotalouden ja miehityksen yhteyttä Gazassa ja kirjoittaa parhaillaan Long Playlle pitkää juttua aiheesta.

”Teknologialla on kyky häivyttää ihmisen vastuu ja tehdä tappamisesta arkipäiväistä ja banaalia”, Tarvainen kuvaa.

”Helposti syntyy kuva, että teknologia istuu syytettyjen penkillä. Teknologialle annetaan ikään kuin taianomainen toimijuus. Mutta siellä takana on kuitenkin ne ihmisten päätökset poliittisessa järjestelmässä.”

+972:n jutun perusteella näyttää siltä, että siviiliuhreja ei Gazassa ole pyritty välttämään, pikemminkin päinvastoin. Kokonaisia taloja on tuhottu täsmäiskujen sijaan. Yhtä Hamasin jäsentä kohti on saatettu tappaa jopa sata siviiliä samalla kertaa. Hamas-taistelijan määritelmä on saattanut vaihdella tilanteen mukaan, ja päivinä, jolloin kohteita ei ole ollut tarpeeksi, kriteereitä on löysennetty. ”Where’s Daddy?” -niminen järjestelmä on automatisoinut iskut alkamaan hetkellä, jolloin kohde saapuu kotiin perheensä luo.

Puolen vuoden aikana Gazassa on kuollut yli 33 000 ihmistä, heistä suurin osa naisia ja lapsia. Tuho on ollut tehokasta, mutta summittaista. Ohjelman käyttö kohteiden valinnassa selittää poikkeuksellista uhrilukua.

Uutinen tietokoneohjelman käytöstä uhrien valinnassa herätti tietysti järkytystä. Mutta toisaalla tapahtumia saatetaan tarkastella uteliaasti.

Tutkimuksessaan Antti Tarvainen on haastatellut esimerkiksi riskisijoittajia, jotka pohtivat miten teknologiatalous saadaan ylös koronan jälkeisestä kuopasta. Hän sanoo, että Gazan sota nähdään mahdollisuutena testata uusia teknologioita.

”Israelista odotetaan nyt uutta kasvupyrähdystä, erityisesti tekoälyyn liittyen.”

On tavallista, että teknologiset innovaatiot käynnistyvät sotilasinvestoinneilla, Tarvainen sanoo. Ensin sovelletaan keksintöä sotaan ja sitten vasta myöhemmin esimerkiksi lääketieteeseen.

”Israelissa tämä armeijan ja uuden teknologian kehittämisen yhteys on erityisen vahva. Niitä väestötietoja, jota tässäkin käytetään tekoälyn hyväksi, on kerätty vuosikymmenien ajan, ja Israel hallinnoi väestödataa alueella.”

Israelista puhutaan ”startup-valtiona”. Iso osa maan startup-ideoista ja teknologioista syntyy armeijan huomissa ja erityisesti ”big dataa” kehittävien tiedusteluyksikköjen keskuudessa.

”Niitä on tietoisesti jalostettu keskuksiksi, jotka palvelevat samanaikaisesti kahta asiaa: toisaalta miehitystä ja toisaalta yksityistä sektoria. Tämä ei ole tietenkään vain israelilainen juttu, vaan mukana on valtava määrä pääomaa Piilaaksosta, Arabiemiraateista, Kiinasta –ja tietysti Euroopasta.”

Siten Suomen valtio ja suomalaisetkin yritykset liittyvät asiaan.

”Suomalaiset firmat pitävät kehitysyksiköitä Israelissa, ja paljon on erilaista teknologiayhteistyötä. Suomen valtio käy Israelin kanssa asekauppaa. Tällä tavoin mekin olemme  suoraan kytkeytyneet tämän järjestelmän rahoittamiseen ja hyödyntämiseen.”

Harva myöskään näkee yhteyksiä Israelin väkivaltakoneiston ja sen sijoittajia houkuttelevan startup-maailman välillä, Tarvainen sanoo. Hänen mukaansa meillä Suomessa käsitys innovaatiotaloudesta on ollut hiukan hyväuskoinen. Se nähdään lähinnä liberaalina ja edistyksellisenä alana, joka demokratisoi maailman.

”Meidän on ehkä 1990-luvun huumasta asti ollu vaikeuksia nähdä niitä varjopuolia, joita liittyy tähän teollisuuden alaan, joka on todellisuudessa hyvin vahvasti kiinni valtioiden erilaisissa väkivaltaisissa rakenteissa.”

Israel kiisti tuoreeltaan +972:n lähteiden kertomat asiat. Tarvainen sanoo, ettei se voisi niitä myöntääkään.

”Esimerkiksi siviiluhrien täysin suhteeton määrä tai tekoälyohjelman käytössä hyväksytty kymmenen prosentin virhemarginaali ovat asioita, jotka rikkovat niin monia kansainvälisiä sääntöjä, että Israel ei voisi niitä koskaan myöntää.”

Hänestä on kuitenkin merkittävää, että tietoa nousee esiin nimenomaan  sotilaslähteiden kautta: ”Israelissa on historiaa siitä, että juuri sotilaat avaavat ja dokumentoivat Israelin valtion tekemiä rikkomuksia. Vaikka se on tosi vaarallista puuhaa heille.”

Hän sanoo, että kuva parhaillaan käynnissä olevan sodan teknologiasta on kuitenkin vielä varsin hämärä. Tässä vaiheessa tiedetään vähän.

”Aika iso musta laatikko ympäröi sitä kaikkea.”

Antti Tarvainen kirjoittaa parhaillaan Long Playlle pitkää juttua, joka ilmestyy kuun vaihteessa. ”Luova tuho” kertoo siitä, miten uuden teknologian ja kolonialismin maailmat yhdistyvät toisiinsa Israelissa ja Palestiinassa. Tilaa Long Play nyt niin saat jutun sähköpostiisi heti kun se ilmestyy.