JP Ahosen Belzebubs-sarjakuvasta tehtiin 4,5 miljoonan euron animaatiosarja

JP Ahosen Belzebubs-sarjakuva esitteli paholaista palvovan black metal -perheen ensimmäisen kerran Facebookissa kymmenen vuotta sitten. Se on kerännyt satojatuhansia seuraajia ympäri maailmaa ja kasvanut monimediahankkeeksi.

Pyjama Films -animaatiostudio on tuottanut JP Ahosen Belzebubs-sarjakuvasta animaatiosarjan, jonka 13 jaksoa kestävät yhteensä melkein viisi tuntia. Se vastaa suunnilleen kolmea pitkää elokuvaa.

”Belzebubs ei maksanut yhtä paljon kuin kolme kotimaista elokuvaa, mutta oli se aika kallis. Budjetti oli 4,5 miljoonaa euroa”, ohjaaja Samppa Kukkonen sanoo.

Elokuvasäätiön mukaan suomalaisen pitkän näytelmäelokuvan keskimääräinen budjetti oli vuonna 2024 vähän alle 2,4 miljoonaa euroa, joten Belzebubs vastaa suunnilleen kahta sellaista. Se on suurimpia suomalaisia elävän kuvan tuotantoja tänä vuonna.

Animaatiosarja on herättänyt kiinnostusta maailmalla jo ennakkoon. Se on saanut Prix Europa -ehdokkuuden. Niitä jaetaan vuosittain parhaille eurooppalaisille televisio-, radio- ja verkkosisältötuotannoille.

Elokuva-alan perinteikäs Variety-lehti julkaisi sarjasta kesäkuussa jutun, jonka mukaan sarjakuvalla on puoli miljoonaa seuraajaa sosiaalisen median kanavissa. Pelkästään Facebookissa heitä on yli 300 000.

BELZEBUBS muistuttaa etäisesti Gilbert Sheltonin underground-klassikkoa Friikkilän veljekset (tai Friikkilän pojat) jossa kolme pösilöä hippiä sekoili 1960-luvulta alkaen.

”Friikkilän veljeksistä tykkäävät kaikki. Hipit, koska näkevät siinä itsensä. Hippejä inhoavat taas nauravat siinä hipeille”, Shelton tuumasi viime vuosisadalla Kemin sarjakuvapäivillä.

Samanlainen kaksoisdiggailun kierre saattaa selittää JP Ahosen Belzebubs-sarjakuvan suosiota. Se kertoo black metal -perheestä, joka on peilikuva taviksista: palvotaan paholaista ja lapsia pelotellaan Jeesuksella. Sekä hevidiggareille että heille irvisteleville tarjotaan kohtaamispintaa.

”Ehkä Belzebubsissa on myös jotain omasta perheestäni, pelkoja ja haaveita, jotka on paisuteltu isoon mittakaavaan. Mutta sarjan käsikirjoitusryhmän kanssa heiteltiin spagettia seinään ja katsottiin, mikä tarttuu”, Ahonen miettii.

Pohjimmiltaan Belzebubs-perhe heijasteleekin aivan tavallisten ihmisten elämää satanistisesta kuvakulmasta huolimatta. Vaikka perheen uskomukset ovat päinvastaisia tavalliseen nähden, kaikki voivat tunnistaa itsensä peilikuvasta. Sekin tarjoaa kosketuspintaa laajalle yleisölle.

”Ytimessä on Sløth, joka haluaa olla sekä black metal -bändin keulakuva että hyvä perheen isä”, Ahonen kiteyttää.

Päähenkilö haluaa elää taiteilijaelämää ja elää taiteestaan, mutta huolehtia samalla myös perheestään. Ristiriita lienee tuttu Ahoselle itselleenkin, vaikka hän sanoo, että Belzebubs ei ammenna suoraan hänen elämästään.

Belzebubs sai alkunsa Ahosen pahasta työuupumuksesta, jonka aiheutti vähän paradoksaalisesti menestys. Hänen sarjakuvakirjansa, KP Alaren kanssa kirjoitettu Perkeros (2013) lähti menemään maailmalle.

Se käännettiin lopulta yhdeksälle kielelle ja julkaistiin jopa Yhdysvalloissa, mikä on suomalaiselle sarjakuvalle harvinaista. Rahaa se ei kuitenkaan tuottanut kovin paljon. Sen sijaan perfektionisti Ahonen sai säätää loputtomiin eri versioiden kanssa.

”Jaksoin tehdä Perkeroksen loppuun vimmalla, mutta en päässytkään siitä eroon. Esikoisemme oli juuri syntynyt ja olisi pitänyt olla lapsen kanssa eikä työhuoneella. Kotona taas työt kutsuivat. Olin aina väärässä paikassa”, Ahonen muistelee.

Ahonen joutui hylkäämään Perkeroksen jatko-osan. Hän yritti piirtää itsensä ylös masennuksen suosta, improvisoida rennosti ja rosoisesti. Hän rykäisi ensimmäiset Belzebubs-stripit ilmoille vuonna 2016.

Strippisarjasta on julkaistu toistaiseksi kaksi kokoelmaa. Ensimmäinen on käännetty 14 kielelle.

BELZEBUBS on myös oikea bändi, jolla on kolmen levyn sopimus saksalaisen Century Median kanssa. Ensimmäinen levy Pantheon of the Nightside Gods ilmestyi 2018 ja kävi Suomessa listakärjessä. Toinen on juuri valmistunut.

Belzebubs-bändi toimii samaan tapaan kuin Gorillaz, Blur-bändistä tunnetun Damon Albarnin ja Tank Girliä tehneen sarjakuvataiteilija Jamie Hewlettin luoma piirroshahmoinen virtuaaliyhtye.

Samppa Kukkonen ohjasi ensin kaksi bändin animoitua musiikkivideota, ”Blackened Callin” (2018) ja ”Cathedrals of Mourningin” (2019), Niitä on katsottu Youtubessa yhteensä yli kuusi miljoonaa kertaa.

”Huomasin Belzebubsin verkossa niihin aikoihin, kun se pamahti viraaliksi. Esimerkiksi strippi, jossa pikkulapsi levitoi, osui ja upposi, kun kotona oli levottomasti nukkuva taapero. Aloin seurata sarjaa edes tajuamatta, että se oli suomalainen”, Kukkonen kertoo.

Belzebubsin kansallisuus selvisi piakkoin, kun Ahonen lähetti sähköpostia ja kysyi, tuottaisiko Pyjama Films Belzebubsin videon. Kukkonen oli perustanut animaatiostudion Terhi Väänäsen kanssa vuonna 2015. Väänänen on Belzebubsin vastaava tuottaja.

Animaatio jakaantuu taiteeseen ja viihteeseen ehkä jopa jyrkemmin kuin näytelmäelokuvat. Koska tekeminen on työlästä ja kallista, taidetta tehdään yleensä lyhäreinä. Pyjama on tuottanut muun muassa pari Elli Vuorisen lyhäriä.

Raha liikkuu pitkissä elokuvissa ja tv-sarjoissa. Hyvällä onnella sitä voi tulla, mutta ensin sitä menee. Belzebubs on Pyjaman ensimmäinen iso tuotanto.

Studio kehittelee myös muun muassa Kaisa Penttilän ja Leena Jääskeläisen kirjoittamaa koko perheen pitkää animaatioelokuvaa Karhupuisto. Eniten studio panostaa Belzebubsin toiseen kauteen.

Ahonen on työskennellyt Belzebubs-animaation kanssa kädet savessa monella tapaa. Hän on sen pääkäsikirjoittaja, osallistunut visuaaliseen suunnitteluun, toiminut apulaisohjaajana, työstänyt säveltäjän kanssa taustamusiikkia ja kiertänyt Väänäsen kanssa esittelemässä hanketta rahoittajille Göteborgissa, Cannesissa ja Roomassa.

”Pyjamassa halutaan tehdä tekijävetoisia juttuja, joten olin tiukasti mukana koko tuotannossa. On ollut tosi hauskaa, vaikka tunnit meinasivat usein loppua päivistä. Välillä stressimittari kävi taas punaisella. Mutta tällä kertaa perhe maadoitti. Tiedän jo, etten voi tehdä koko aikaa 16-tuntisia työpäiviä.”

SARJAKUVISTA tehdyt elokuvat ja tv-sarjat onnistuvat tosi harvoin. Vaikka piirrosanimaatio on lähisukua, liikkuvassa kuvassa ja sarjakuvassa on aina jokin ero, jonka yli on vaikea päästä.

Gilbert Shelton myi Friikkilän veljesten elokuvaoikeudet vuosikymmenten varrella moneen otteeseen ennen kuin siitä tehtiin lopulta animaatiosarja vuonna 2020. Hankkeessa pyrittiin kunnioittamaan alkuteosta, mutta lopputulos oli kömpelö.

Belzebubs on onnistunut paljon paremmin. Rytmi on tietysti erilainen kuin stripeissä, mutta täysin luonteva.

”Kun teen strippejä, ne elävät päässäni. Näen hahmojen eleet ja ilmeet. Tuntui vapauttavalta, kun tapahtumia ei tarvinnut puristaa strippien neljään tai kahdeksaan ruutuun vaan tilaa oli yli 20 minuuttia. Samppa ajoi ohjaajana kameraa liikkumaan”, Ahonen sanoo.

Yleensä tarinoita pitää tiivistää pitkiinkin elokuviin ja jopa sarjoihin. Belzebubs-strippien tiiviitä vitsejä piti sen sijaan laajentaa. Juonen uudet käänteet antavat henkilöhahmoille lisää syvyyttä. Tässä tapauksessa on onnistuttu hyödyntämään molempien välineiden luontaisia vahvuuksia.

”Sarjakuvassa lukija määrää tarinan tahdin, kun taas animaatiossa kertojan on pidettävä huoli, että asia tulee selväksi siinä ajassa, joka on käytettävissä. Kaikki on kiinni ajoituksesta. Siinä animaatio on armoton”, Kukkonen sanoo.

Kukkonen opiskeli animaatiota Turun ammattikorkeakoulussa, kun siellä opetti maailmankuulu mestari, virolainen Priit Pärn. Hän valmistui vuonna 2006. Koulun kulta-ajalla on ollut suuri merkitys suomalaiselle animaatioalalle.

”Priit opetti, kuinka tarinat hajotetaan palasiksi ja miten ne saa toimimaan. Olemme JP:n kanssa molemmat suuruudenhulluja ja teimme kunnianhimoisesti. Sarjassa on valtavasti hahmoja ja lokaatioita, noin sata hahmoa ja niiden versioita pari sataa lisää. Lokaatioita on melkein 300”, Kukkonen latelee.

Hahmojen ja lokaatioiden (ympäristöjen, tapahtumapaikkojen) määrillä sopii rehennellä, sillä ne vaativat työtä ja rahaa. Belzebubs on tehty 2D rig-animaationa, jossa hahmot piirretään ja kootaan palasista ja niitä liikutellaan tietokoneella kuin nukkeja.

”Vaikkei animointi vaatinut piirtämistä kuin poikkeustapauksissa, pyrimme pitämään lopputuloksen mahdollisimman lähellä piirrosanimaatiota ja JP:n sarjakuvien tyyliä. Hahmojen ja lokaatioiden määrä tekee sarjasta visuaalisesti rikkaamman”, Kukkonen sanoo.

HETI ensimmäisessä jaksossa kiroillaan ja harrastetaan seksiä. Lisäksi perhe tunnustaa satanismia, vaikkakin aika herttaisesti. Belzebubs-animaatio on myös mustavalkoinen, kuten sarjakuvakin. Ei siis lastenviihdettä.

Vaikka Simpsonit ja viimeistään hävytön South Park ovat tehneet selväksi, ettei animaatio kuulu vain pikkukakkosiin, aikuisille suunnatut animaatiosarjat ovat Suomessa yhä kummajaisia. Kukkonen sanoo, että maailmalla ne ovat yleistyneet suoratoistopalveluissa.

”Rahoituksen hankkiminen kesti pitkään. Siinä Terhi Väänäsellä oli isoin rooli, josta nostan hänelle hattua. Moni sanoi, että Belzebubs on kiinnostava, mutta he eivät tienneet, mihin se kuuluu – ei primetimeen, ei lapsille. Jotkut sanoivat myös, että tämä ei ikinä onnistu”, Ahonen sanoo.

Yle lähti mukaan ensimmäisenä. Italian julkisen palvelun yhtiö Rai pani lopulta likoon viimeiset puuttuvat rahat. Välissä mukaan tuli rahaa Espanjasta. Latinalaisten maiden osallistuminen ei yllätä Ahosta sikäli, että Facebook-tilastojen mukaan sarjakuva on suosittu juuri niissä, Espanjasta Latinalaiseen Amerikkaan.

Tällä tietoa sarja on menossa rahoittajamaiden lisäksi myös Tšekkiin ja Islantiin. Ahonen sanoo, että toisen kauden käsikirjoituksista on jo valmiina karkeat hahmotelmat. Jatkon kannalta olennaisinta on, kuinka hyvin ensimmäinen kausi menestyy yhteistuotantomaissa.

Sitä jännittäessä Ahonen valmistelee itse sarjakuvasta kolmatta kokoelmakirjaa ja haaveilee bändin paluusta keikoille.

”Ensimmäisen levyn jälkeen keikkoja oli ympäri Eurooppaa myös jättimäisillä metallifestareilla Wackenissa ja Hellfestissä. Sitten korona katkaisi sen kaiken. Kun bändi esiintyi animoituna myös lavoilla, kalliista esituotannosta jäi monta kymmentä tuhatta euroa velkaa”, Ahonen muistelee.

Belzebubs-animaatiosarjan kolme jaksoa esitetään ensimmäisenä Rakkautta ja anarkiaa -festivaalilla Bio Rexissä tiiistaina 22.9. kello 20.40. Yle Areenaan ilmestyy kolmea jaksoa viikossa 24.9. alkaen ja TV2:ssa jakso viikossa 1.10. alkaen.