
24.9.2025
Elokuvasäätiön määritelmä elokuvasta vaihtelee – ja se näkyy tv-draaman tuessa
Elokuvasäätiön määritelmä ”elokuvasta” näyttää vaihtelevan tukimuodosta toiseen.
Viime vuosina televisiotuotantojen saamien kehittämistukien ja käsikirjoitusapurahojen osuus on noussut merkittäväksi kaikesta Suomen elokuvasäätiön (SES) jakamasta tuesta. Uusi elokuvalaki – virallisesti Laki valtion rahoituksesta elokuvakulttuurin edistämiseen – tuli voimaan vuoden 2019 alusta ja siitä lähtien SES on saanut määritellä, mikä on elokuva ja mitä se näin ollen voi tukea.
Elokuvasäätiön määritelmä elokuvasta ei kuitenkaan ole sama kaikissa tukikategorioissa: kehittämistuen ja käsikirjoitusapurahan kategorioissa myös tv-draamasarjat lasketaan elokuviksi, toisin kuin tuotantotuessa.
Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistonlehtori, dosentti Pauli Rautiainen sanoo, että Elokuvasäätiöllä pitääkin olla vapaus määritellä elokuvan käsite, mutta saman määritelmän pitäisi koskea kaikkia tukimuotoja.
”Koska tukitoimintaa koskeva laki lähtee siitä, että ’elokuva’ viittaa kaikessa Elokuvasäätiön tukitoiminnassa samanlaiseen taiteelliseen ilmaisuun, on Elokuvasäätiöllä korostetusti velvollisuus perustella se, miksi se poikkeaa tästä lähtökohdasta”, Rautiainen sanoo.
”Elokuvalaki ei kiellä tuen myöntämistä tv-tuotannoille”, Elokuvasäätiön hallintojohtaja Niina Otva kertoo.
Otvan mukaan tuotantotuen myöntäminen draamasarjoille lopetettiin vuonna 2021, jonka jälkeen samoja varoja on jaettu draamasarjoille kehittämistukena.
”Uudistuksen tavoitteena oli ohjata vähät tukivarat sinne, missä niiden vaikuttavuus on suurin. Kehittelyvaiheen rahoitus on usein riittämätöntä ja panostamalla tähän vaiheeseen haluttiin parantaa kotimaisten [tv-draama]projektien kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla”, Otva sanoo.
JOULUKUUSTA 2021 lähtien SES on tukenut draamasarjoja yhteensä 2,1 miljoonalla eurolla. Tänä vuonna ne ovat saaneet tukea 560 207 euroa, viime vuonna 810 964 euroa. Summiin on laskettu mukaan live actionia eli näyteltyä fiktiota ja animaatiota yhdisteleviä sarjoja, mutta ei pelkkiä animaatio- tai dokumenttisarjoja.
Kuluvan vuoden aikana Elokuvasäätiö on myöntänyt käsikirjoitusapurahan 61 eri hankkeelle; yhteensä ne ovat saaneet 338 000 euroa. Näistä hankkeista vain kahdeksan on draamasarjoja, mutta niillä on viidenneksen osuus koko potista.
Tänä vuonna suurimmat käsikirjoitusapurahoina myönnetyt summat ovat olleet 12 000 euroa. Niistä yksi meni animaatiosarjalle ja kaksi draamasarjoille. Elokuvien saamat suurimmat käsikirjoitusapurahat ovat 10 000 euroa.
DRAAMASARJOJEN tukeminen on herättänyt huolta ainakin elokuvien esittäjien saralla.
”Elokuvateatteriliiton mielestä tv-sarjojen tukeminen ei ole tässä tilanteessa perusteltua”, Suomen elokuvateatteriliiton puheenjohtaja Aku Jaakkola sanoo.
Jaakkola viittaa Elokuvasäätiön määrärahoihin tehtyihin leikkauksiin ja yksittäisten elokuvahankkeiden saamiin tuotantotukiin, joita ei ole korotettu, vaikka inflaatio on syönyt rahan arvoa.
”Säätiön on syytä keskittää rajalliset varansa elokuvaan ja koko alan ekosysteemiin, jonka vahvuutena on kotimaisen elokuvan vahva yleisösuhde. Yleisöpotentiaalin tukeminen lisää myös yksityisen rahan kiinnostusta elokuvatuotantoihin. Erityisen järkevää on tukea hankkeita, jotka houkuttelevat merkittävästi yksityistä rahoitusta ja näin vahvistavat suomalaisen elokuvan kokonaisrahoitusta.”
Petteri Orpon hallituksen budjettiesityksessä esitettiin SES:n avustusmäärärahaan yli seitsemän miljoonan euron eli kolmanneksen leikkausta, koska hallituksen näkemyksen mukaan elokuvien tuottaminen on yritystukea. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) budjettiesityksessä leikkaus on pienennetty 5,5 miljoonaan euroon, yhä valtavaan summaan aiempiin tukieuroihin nähden.
ELOKUVASÄÄTIÖ jakaa elokuvakulttuurin edistämiseen valtionapua itsenäisenä säätiönä, jonka on käytettävä määrärahansa siten kuin laissa on säädetty. OKM:n tehtävänä on valvoa avustusten jakamista.
”Opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi kiinnittää [elokuvan määritelmän vaihtelevuuteen] huomiota. Jos lainsäädäntöä on tarpeen selkeyttää, sekin on ministeriön vastuulla”, Pauli Rautiainen toteaa.
Long Play teki opetus- ja kulttuuriministeriölle tietopyynnön koskien kaikkea ministeriön ja Elokuvasäätiön välistä yhteydenpitoa valtionavun jakamisen valvontaan liittyen. Ministeriö toimitti kesäkuussa 2020 laaditun tarkastusraportin ja ilmoitti, ettei Elokuvasäätiöön ole sen jälkeen kohdistettu erillistarkastuksia. Muuta materiaalia ministeriö ei toimittanut, vaikka asiaan liittyviä kokouksia on pidetty kesän 2020 jälkeen.
Tilaajana saat kaiken!
Osta itselle tai lahjaksi Suomen parasta journalismia. Tilaus sisältää kaikki Long Playn uudet ja vanhat jutut, tuhansia sivuja mielenkiintoista luettavaa palkituilta kirjoittajilta. Kerran viikossa meiliin kilahtaa suosittu Perjantaikirje. Ei klikkiotsikoita, vain juttuja, joilla on väliä. Tilaamalla tuet itsenäistä laatumediaa – ilman teitä ei olisi meitä.