Tuhannet lapset syövät Suomessa psykoosilääkkeitä, eikä seurauksia tiedä kukaan

10. elokuuta 2018, Toimitukselta

Psykoosilääkkeitä käyttävien lasten määrä on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, kertoo Long Playn juttu "1 mg päivässä kurittomuuteen". Lääkkeillä pyritään hoitamaan esimerkiksi vaikeita käytöshäiriöitä, vaikka tutkimusnäyttö lääkkeiden tehosta on niukkaa. Pitkäaikaisen käytön vaikutuksia ei tunneta.

Toimittaja Anna Tommola, miksi päädyit kirjoittamaan tästä?

Kun törmäsin keväällä 2017 Kelan tutkimusosaston tutkimukseen psykoosilääkkeiden käytön kasvusta lapsilla, olin juuri työstämässä kollegan kanssa tietokirjaa lasten stressistä. Keskusteluissa kehityspsykologian asiantuntijoiden kanssa oli tullut vahvasti esiin se, miten mutkikasta on nähdä lapsen ”ongelmakäytöksen” taakse. Kyse ei useinkaan ole mistään pysyvästä viasta tai ominaisuudesta lapsessa, vaan tilanteet ja olosuhteet vaikuttavat tosi paljon. Siksi tuntui äkkiseltään hätkähdyttävältä, että lasten käytöshäiriöitä hoidetaan yhä useammin lääkkeillä.”

Mitä juttuprosessin aikana selvisi?

”Selvisi, että lasten psykoosilääkkeiden käyttö oli tuon tutkimuksen jälkeen jatkanut kasvuaan entistä selvemmin. Ja että moni asiantuntijakin on tämän kehityksen edessä aika ihmeissään.”

”Eniten yllätti se, että psykoosilääkkeitä määrätään jo alakouluikäisille. Olin kyllä lukenut niiden käytöstä nuorilla, mutta en ollut kovin hyvin selvillä siitä, miten monenlaisiin tarkoituksiin jo pienillä lapsilla käytetään erilaisia psyykenlääkkeitä.”

Minkä pitäisi muuttua ja kuka siitä on vastuussa?

”Hankalasti käyttäytyviä lapsia ja heidän vanhempiaan pitäisi pystyä auttamaan nopeammin – riippumatta siitä, onko lapsella todettu mitään diagnoosia. Psykososiaalisia hoitoja ja ihan matalan kynnyksen neuvontatyyppistä apua pitäisi olla enemmän tarjolla. Tulossa olevat käytöshäiriön hoitosuositukset auttanevat asiaa. Mutta on siinä myös resursseista kyse.”

”Lasten lääkkeistä pitäisi tietenkin saada enemmän tutkimusta, mutta se vie aikaa ja on ymmärtääkseni vaikeaa, koska kontrolloitujen tutkimusten tekemiseen lapsilla liittyy käytännöllisiä ja eettisiä pulmia. Psykoosilääkkeillä voi olla vakavia sivuvaikutuksia, eikä kukaan vielä tiedä, onko lapsena alkanut pitkäaikainen käyttö turvallista. Hyötyjen ja haittojen puntarointi on erikoislääkäreillekin usein vaikeaa.”

”Osa lapsista alkaa häiriköidä siksi, ettei pärjää isoissa päiväkotiryhmissä ja luokissa. Viime kädessä on poliitikoista kiinni, minkä kokoisia vaikkapa päiväkotiryhmät ja luokat ovat, paljonko on erityisopettajia tai miten tuetaan ongelmaisia perheitä.”

Muuttiko juttu omia näkemyksiäsi?

”Vanhempien kanssa keskustellessa kävi ainakin entistä selvemmäksi, miten haitallisia lapsiin lyödyt leimat ovat. Helposti syntyy negatiivinen kierre. Ei koskaan pitäisi heittää yksioikoisia tulkintoja siitä, että joku lapsi on sairas, paha tai häirikkö.”

”Jos lapselle löytyy sopivat apukeinot – oli se sitten tilapäinen kemiallinen apu, terapia tai jokin arjen muutos – tilanne voi muuttua tosi paljon. Tämä on valtavan tärkeä asia tietenkin sen lapsen oman hyvinvoinnin kannalta, mutta myös sen, että tähän maailmaan kasvaa vähemmän ahdistuneita, syrjäytyneitä ja potentiaalisesti väkivaltaisia aikuisia.”

 

Lue juttu tai tilaa Long Play osoiteessa www.longplay.fi.