Seitsemän veljestä, seitsemän isää

5. marraskuuta 2018, Jyrki Lehtola

Long Playn isänpäiväkalenterin ensimmäisessä luukussa Jyrki Lehtola kirjoittaa mm. Laurista, jolle perhe on "meidän tiimi”, ja Eerosta, joka on perheelleen pimeässä huoneessa tuikkiva valo.

Isänpäiväkalenteri: Jyrki Lehtola

JUHANI KUOLI, oli kuluttanut oman osansa sohvia, ja kun Alzheimer otti alastomana tai chi -asennon kylän ainoan grillin edessä, palvelukodin sänkyyn oli hyvä kadota.

Muistot jäivät Juhanista, sellaiset muistot, että kuka täällä saa muistaa. Juhanilla oli kolme lasta, kaksi aikuista ja yksi 42-vuotias. Se 42-vuotias oli tehnyt uraa Helsingissä, noussut ja pudonnut, päässyt pari kertaa lehteenkin, kun oli pudonnut kaiuttimet täysillä itsensä sisään. Ei siinä ollut aikaa isää tavata, matkustaa 300 kilometriä lapsuudenkotiin, Jackiessakin taas Anvil-ilta.

Juhanin kuoltua löysi 42-vuotias portin paikkaan, jota ei ollut. Sillä oli ikävä, ikävä, ikävä. Se löysi itsestään niin monia puolia, ettei niin monia puolia olekaan. Se kertoi lattekäsi vapisten tyhjyyden tunteistaan, kirjoitti isän kanssa vietetyistä hetkistä kirjan, josta tehtiin näytelmä, ja nyt se valmentaa Kyproksella muita siihen, miten menetyksen kanssa eletään, me ollaan kaikki matkalla helvettiin.
            
* * *
 
"JOS SÄ ET VITTU ALA KÄYTTÄYTYÄ, mä tungen sun kyrvän sun suuhus!”. Jotkut muistavat hyvin yksityiskohtia lapsuudestaan, toiset eivät juuri mitään. Tuomas oli hyvä isä, neuvoi, antoi turvan, huolehti ja oli paikalla. Joskus sellaiseltakin hermot menevät, ei se mitään tarkoita, ja Tuomaksen vanhin poika muistaa isänsä ensimmäisenä pitkänä lauseena tuon Lopen perunapäivillä huudoksi kasvaneen hermostumisen, josta myöhemmin tuli perheen sisäinen lentävä lause.
        
* * *
 
"ISYYS ON OPETTANUT MINULLE paljon itsestäni. Olen oppinut…” Mitä vittua mä olen oppinut? Nöyryyttä? Epäitsekkyyttä? Iloa pienistä asioista?

Aapo on kirjailija. Sai lapsen vasta 50-vuotiaana. Aapo on kirjoittanut pari vuotta kirjaa isyydestään, silloin tällöin tulee ulos työhuoneestaan ja kysyy vaimoltaan, mikä niistä vauvojen soseruuista oli vaikein pestä matolta.
 
* * *
 
KUN AAPON KIRJA VIIMEIN ILMESTYI, Simeonin vaimo antoi sen Simeonille isänpäivälahjaksi. Simeoni luki kirjaa vessassa ja tunsi joka kerta pöntöltä noustessaan itsensä pienemmäksi. Onko mussa jotain vikaa? En mä ole kokenut tollasia tunteita. En mä ilahdu joka kerta, kun kuulen tyttären askeleet rapussa, vaan ajattelen, että täytyy tehdä ruokaa, kysellä sen päivästä, rahaa se taas varmaan mankuu, millähän päällä se tänään on, niin kuin olisi laskuhumalassa tai niistänyt Kolumbian sisäänsä, rauhaa, saisinko mä joskus edes vähän rauhaa, en mä koe suuria tunteita, vaan koitan pitää pienet tunteeni piilossa enkä mä edes tiedä, onko vika mussa vai onko tän vitun Aapon kirja vain kasa valheita?
            
* * *
 
TIMOLLA ON KAKSI LASTA, mutta jotain kummallista siinä kaikessa on. Timo ei koskaan analysoi isyyttään. Ei edes silloin, kun lasten äiti katosi halpaan valkoviiniin. Timo vain mainitsi siitä ja sitten alkoi puhua muista asioista, autostaan, kesäasunnosta, firmastaan, kunnes se yhtenä iltana sanoi, että ”lasten Diapam-kierrettä on kyllä helvetin vaikea tarkkailla”, ja sitten me oltiin, että auto, mitäs sun autolle kuuluu, ootko vaihtamassa uudempaan.
            
* * *
 
LAURILLA JA SEN VAIMOLLA on yksi poika ja Lauri kutsuu kolmen hengen perhettään ”tiimiksi”. Hetken aikaa sitä yritti sietää, kun oli koliikkia ja muuta, mutta nyt kun Lauri sanoo, että ”meidän tiimi lähtee viikonlopuksi Turkuun”, tulee lähinnä mieleen, että on niin paljon asioita, joita lastensuojelussa ei huomioida.
            
* * *

MEIDÄN ISÄ EERO. Se on valo. Pimeässä huoneessa tuikkiva valo. Sieltä valon takaa se huutaa ”Peskää hampaat!”, ”Pakastimessa on thai-pakkauksia!”, ”Peskää hampaat!”, ”Pakastimessa on thai-pakkauksia!”, omissa maailmoissaan se toistaa kaiken moneen kertaan. Ja me siskon kanssa lämmitetään thai-ruokaa, pestään hampaat (aina me ei pestä, kun ei se huomaa) ja mennään omaan huoneeseen ja meistäkin tulee valo, sininen, tuikkiva valo.

ILMOITUS

Long Playn isänpäivälahja

Lahja isille, jotka luulivat tietävänsä jo kaiken
Anna isälle vuodeksi laatuaikaa ja hanki Long Playn lahjatilaus tarjoushintaan 48 euroa (norm. 64 €). Tilaus sisältää 12 tulevaa juttua ja koko Long Playn arkiston (lähes 70 pitkää juttua ja yli 20 äänikirjaa).