Lyhyet
Voiko Narvaa verrata Itä-Ukrainaan, Karoliina Paananen?
Long Playn uusi pitkä juttu, Karoliina Paanasen kirjoittama ”Harmaat passit” kertoo Virossa asuvista venäjänkielisistä ihmisistä. Heitä on yli 300 000, ja heistä noin 80 000 on Venäjän kansalaisia. Melkein yhtä paljon on ihmisiä, jotka eivät ole minkään maan kansalaisia. LP:n jutussa sukelletaan Narvan ja Tallinnan venäjänkielisten ihmisten arkeen ja ajatuksiin. Karoliina, mistä sait idean tähän juttuun?
”Kun Neuvostoliiton romahduksesta tuli kuluneeksi kolmekymmentä vuotta, päädyin lukemaan lehtien arkistojuttuja 1990-luvun alkuvuosilta. Noihin aikoihin Suomessa seurattiin tarkkaan Viron itsenäistymisprosessia. Yllätyksekseni huomasin, että juttujen huomio oli aika usein maan venäjänkielisessä vähemmistössä.
Heidän tilanteensa oli vaikea: ihmiset olivat rakentaneet elämänsä neuvostojärjestelmän varaan, mutta yhtäkkiä järjestelmä oli hävinnyt ja heistä oli tullut muukalaisia omassa kodissaan. Iso osa jäi ilman minkään maan kansalaisuutta. Passittomien asema kuulosti hätkähdyttävältä. Minua alkoi kiinnostaa, millaisia Viron itsenäisyyden vuodet ovat näille ihmisille olleet.”
Mikä tämän jutun tekemisessä oli vaikeinta?
”Ehkä sen hahmottaminen, että moni eri asia voi olla totta samaan aikaan. Viro voi olla samaan aikaan sekä tarinan uhri että syyllinen. Voi sanoa, että Viron kielivähemmistön ongelmista ovat vastuussa sekä Venäjä että Viro. Neuvostoliitto jätti ihmiset pulaan ja itsenäistynyt Viro ei auttanut heitä riittävästi. Olin aiemmin ajatellut, että asiat olivat vain jotenkin ajautuneet näin solmuun vahingossa, koska Virolla oli 1990-luvulla muutenkin vaikeaa ja kokonainen maa perustettavana. Mutta ei se ole ollut ajautumista. Kun juttelin ihmisten kanssa ja luin aikalaislähteitä, kävi selväksi, että Viro halusi epäsuorasti rohkaista venäjänkielisiä poistumaan maasta.”
Miten venäjänkielisten asema on muuttunut itsenäisessä Virossa?
Viro on asteittain höllentänyt lakeja, jotka koskevat kansalaisuuden hakemista. Kansalisuuden saamiseksi on läpäistävä viron kielen koe, jonka monet ovat kokeneet on hankalaksi. Nykysin iäkkäämpien ihmisten ei enää tarvitse tehdä kielikokeen kirjallista osuutta. Ja Virossa syntyneet lapset saavat nyt kansalaisuuden, vaikka heidän vanhemmillaan ei olisi kansalaisuutta. Luulen, että tämä suunta jatkuu. Kysymys venäjän kielen asemasta on silti vielä monella tapaa auki. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on heijastunut myös siihen, miten Virossa suhtaudutaan venäjänkielisiin ja venäjän kieleen. Viro päätti hiljattain, että kaikkien koulujen opetuskielenä on oltava viro. Moni venäjänkielinen kokee ilmapiirin kiristyneen.”
Ulkomaisissa lehdissä Itä-Viroa ja varsinkin Narvan kaupunkia on usein verrattu Itä-Ukrainan venäjänkielisiin alueisiin. Jutuissa on spekuloitu, voisiko Venäjä tehdä Narvassa saman tempun kuin Ukrainassa. Miltä nuo pohdinnat kuulostavat sinun korvaasi?
”Huomasin, että monia ihmisiä Virossa nuo jutut loukkasivat. Yksi haastattelemani taiteilija oli mennyt jopa puuttumaan erään kuvausryhmän juontoon kesken kaiken, koska se leimasi venäjän puhujia ikävällä tavalla. Vaikuttaa siltä, että Narvaan tulevilla toimittajilla on mielessä usein valmis narratiivi ja he hakevat sille tukea etsimällä kameran eteen Venäjä-mielisiä ihmisiä. Todellisuus on kuitenkin paljon monimutkaisempi.”
”On myös hyvä muistaa, että Viro on eri asia kuin Ukraina. Rauhan aikanakaan Ukrainassa asiat eivät olleet hyvin, vaan se oli järjettömän korruptoitunut yhteiskunta. Viro taas on toimiva yhteiskunta, jossa ihmiset maksavat veronsa. Yksi haastattelemani tutkija heitti hyvin: Jos venäjänkieliset – yli 300 000 ihmistä – olisivat vaaraksi ja haluaisivat kyseenalaistaa järjestelmän, Viro näyttäisi ihan toisenlaiselta maalta ja olisi varmaan kaaoksessa.”
